Ylikarjula bloggaa: Miten Ison-Britannian EU-eron kanssa käy?

 Brexit-päivämäärään on aikaa alle kuukausi. Siinäkin ajassa ehditään nähdä vielä monta käännettä. Britannian EU-eroa koskevat perusvaihtoehdot ovat kuitenkin muuttumattomat. Mitä ne tarkoittaisivat yrityksille ja kuinka todennäköisiltä vaihtoehdot näyttävät maaliskuun alussa brexit-loppurutistuksen käynnistyessä?

Britannian EU-eroprosessi on ollut kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Seuraavat päivämäärät ovat nyt tiedossa.

Britannian parlamentin alahuoneessa järjestetään viimeistään 12.3. uusi äänestys erosopimuksesta. Jos sopimus ei mene läpi, niin seuraavana päivänä äänestetään puolestaan siitä, pitäisikö brexit toteuttaa ilman erosopimusta. Jos ja kun tämä vaihtoehto ei saa alahuoneen enemmistöä taakseen, sitä seuraavana päivänä, viimeistään 14.3. äänestetään brexitin lykkäämisestä enintään kesäkuun loppuun asti.

Miltä brexit-vaihtoehdot näyttävät?

1. Sopimukseton brexit

No deal -vaihtoehdon seuraukset sekä yrityksille että taloudelle ovat kauaskantoiset. Britannian ja EU:n välille tulee 29.3. lähtien uusia kaupanesteitä: vapaa liikkuvuus päättyy, tullimuodollisuudet ja -valvonta monimutkaistuvat ja moniin tavaroihin kohdistuu tulleja. Rajalla on ruuhkaa ja viivästyksiä, jotka aiheuttavat häiriöitä yritysten toimitusketjuissa. Sopimukseton brexit vaikuttaa myös mm. henkilötietojen siirtoon ja rahoituspalveluihin, vaikka aivan kriittisimmät toiminnot pyritään turvaamaan väliaikaisin järjestelyin.

Kaupankäynnin kitka jatkuu pidempään, vaikka EU ja Britannia palaavatkin jossakin vaiheessa neuvottelupöytään keskustelemaan uudesta vapaakauppasopimuksesta. Tämä vie kuitenkin aikaa ja EU edellyttää, että Britannia mm. vastaa rahoitussitoumuksistaan, joista brexit-erosopimusneuvotteluissa sovittiin.

Enemmistö brittiparlamentista ei tue sopimuksetonta brexitiä, mutta se vältetään ainoastaan, jos Britanniassa tehdään päätös jostakin muusta brexit-vaihtoehdosta.

2. Britannian ja EU27:n neuvotteluihin pohjautuva erosopimus

Yritysten kannalta on keskeistä, että neuvoteltu erosopimusluonnos sisältää siirtymäajan ainakin vuoden 2020 loppuun asti. Tänä aikana tilanne säilyy elinkeinoelämän kannalta käytännössä ennallaan, mutta Iso-Britannia ei ole mukana EU-päätöksenteossa.

Neuvoteltu sopimusluonnos sisältää myös poliittisia linjauksia EU:n ja Britannian välisestä tulevasta kauppasopimuksesta, joka on Britannian nykyisillä reunaehdoilla kunnianhimoinen vapaakauppasopimus. Siirtymäaika antaa yrityksille aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin ja mm. organisoida tuotantoketjuaan ja investointejaan uudelleen. Eurooppalainen elinkeinoelämä on pitänyt neuvoteltua erosopimusluonnosta hyvänä kompromissina.

Neuvotellun sopimuksen läpimenomahdollisuuksien arvioidaan kasvaneen. EU27-maat ovat vahvasti sopimuksen takana ja pyrkivät mahdollisuuksien mukaan auttamaan sopimuksen läpimenoa. Pääministeri Mayn konservatiivipuolueen tiukan brexit-linjan kannattajien puheet pöydällä olevaa sopimusta kohtaan ovat hieman pehmentyneet samaan aikaan, kun pehmeämmän brexitin todennäköisyys on kasvanut.

Jos neuvoteltu sopimus ei saa tukea konservatiivipuolueesta, pääministeri May voi pyrkiä sopimukseen opposition kanssa. Oppositiopuolueet ovat vaatineet pehmeämpää EU-eroa, jossa Britannia pysyisi siirtymäajan jälkeen tulliunionissa ja mahdollisesti lähempänä sisämarkkinoita. Vaikka ratkaisu olisi hyvä yritysten kannalta, se ei kuitenkaan mahdollista samanlaista sujuvaa kaupankäyntiä kuin tällä hetkellä. Pehmeämmälle brexitille löytyy tukea EU27-maista, mutta se johtaa todennäköisesti konservatiivipuolueen merkittävään jakautumiseen.

3. Brexitin peruminen

Toinen kansanäänestys on todennäköisesti ainoa tie brexitin peruuntumiseen, vaikka sekään ei takaa Britannian pysymistä EU:n jäsenenä. Työväenpuolue on nostanut kansanäänestyksen keskusteluun, mutta edes sen puheenjohtajan sitoutumisesta kansanäänestykseen ei ole täyttä varmuutta. Alahuoneen enemmistö ei ole toisen kansanäänestyksen puolella.

Entä lisäaika?

Neuvotteluiden jatkaminen brexit-päivämäärän jälkeen pitkittää yritysten epävarmuutta eikä lisäaika poista sopimuksettoman brexitin mahdollisuutta. Lisäaika edellyttää, että Britannia sitä pyytää ja että kaikki muut jäsenmaat sen hyväksyvät.

Britannian EU-eroneuvotteluiden jatkaminen ei ole varsinainen brexit-ratkaisu. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että kaikki brexit-vaihtoehdot no dealiä lukuun ottamatta edellyttävät lisäaikaa. Vaikka erosopimus menisi läpi 12.3., lainsäädäntömuutosten toteuttaminen tarvitsee lyhyen jatkoajan. EU27-maat suhtautuvat tällaiseen teknisluonteiseen, lyhyeen lisäaikaan myönteisesti. Lisäajan jatkuminen kesän jälkeen aiheuttaisi ongelmia tulevissa EU-vaaleissa ja käynnissä olevissa EU:n pitkän aikavälin rahoituskehysneuvotteluissa.

Mitään ylläolevista vaihtoehdoista ei voida sulkea pois tässä vaiheessa. Yritysten on käytävä läpi, mitä eri vaihtoehdot ja niihin liittyvät muutokset tarkoittavat yritykselle ja kuinka suuren riskin ne tuovat sen toimintaan.

Yritysten brexit-varautumista helpottavaa materiaalia on tarjolla. Silti varautuminen edellyttää yrityksiltä resursseja ja osaamista – ja aiheuttaa lisäkustannuksia.