Yrittäjä Tuomas Pere: ”Kuntien pärjääminen edellyttää yritysten ja päättäjien kumppanuutta”
Pk-yrittäjien ja kuntien kohtalot ovat vahvasti kietoutuneet toisiinsa. Yritysten kautta tulevat veroeurot, työpaikat, palvelut, investoinnit – tai jäävät tulematta, jos yritystoiminta kuihtuu. Kuntapäättäjät: panostakaa alueenne yrityksiin ja kuunnelkaa niiden tarpeita! Aivan erityistä huomiota tarvitsevat ne yritykset, joiden varassa ovat työpaikat ja työllisyys, muistutti EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Tuomas Pere (Pintos Oy) Kuntaranking-julkistuksessa 11.2.
Kenttä on puhunut – tänään julkistunut Kuntaranking-tutkimus kertoo viimeisimmän tiedon siitä, mitkä ovat suomalaisen yrityskentän näkemykset omasta kotikunnastaan eri puolilla Suomea. On johtopäätösten aika.
Ensimmäisenä on pakko viitata tähän poikkeukselliseen ajankohtaan, jossa Kuntaranking-tuloksia tällä kertaa arvioidaan. Korona on koetellut niin kuntia, kuntien asukkaita kuin yrittäjiä ennennäkemättömällä tavalla. Tässä tilanteessa yhteen hiileen puhaltaminen on meidän suomalaisten paras toivo koronan selättämiseksi. Yksituumaisuutta, hyvää joukkuepeliä ja kotiseutuhenkeä tarvitaan myös kuntien tasolla – meiltä ihan kaikilta.
Edustan EK:ssa 100 hengen Yrittäjävaltuuskuntaa, jonka kautta olen tiiviissä yhteydessä työnantajina toimiviin yrittäjiin ympäri Suomen. Uskallan tällä tuntumalla sanoa, että EK-laiset yrittäjät ovat vahvasti sitoutuneet omiin kotikuntiinsa. Moni on pyörittänyt ja kasvattanut firmaansa ihan samoilla kotikulmilla usean sukupolven ajan, kuten meidän Pintos on tehnyt Satakunnassa. Me haluamme antaa parhaan panoksemme sen hyväksi, että Suomen kunnat – meidän kotiseutumme – selviävät koronasta ja pääsevät uuteen kasvuun.
Yritysten ja kuntien kohtalot ovat vahvasti kietoutuneet toisiinsa. Yritysten kautta tulevat veroeurot, työpaikat, palvelut, investoinnit – tai jäävät tulematta, jos yritystoiminta kuihtuu. Siksi vetoan teihin kuntapäättäjiin ja kuntavaikuttajiin: panostakaa alueenne yrityksiin ja kuunnelkaa niiden tarpeita!
Aivan erityistä huomiota tarvitsevat ne yritykset, jotka toimivat työnantajina. Hyvin monen kunnan työllisyys on yllättävän harvan pitkän linjan pk-yrityksen varassa. Niistä yhtäkään ei ole varaa menettää. Koko Suomen mittakaavassa katsottuna pk-sektorin työnantajien varassa on peräti 2/3 yksityisen sektorin työpaikoista. Näitä työnantajia on kunnissa syytä kuunnella erityisen herkällä korvalla.
Tänään julkistetut Kuntaranking-tulokset kertoivat onnistumisista ja eteenpäinmenosta, toki myös takapakista ja haasteita. Olennaisinta ei ole se, missä kohtaa rankinglistaa alueenne on. Kaikkein tärkein Kuntarankingin anti on mielestäni se, että sen kautta tunnistamme ne konkreettiset tekijät, joita yritykset kunniltanne odottavat ja jotka auttavat firmoja pärjäämään entistä paremmin.
Kyse on hyvin konkreettisista asioista:
- Kuinka helppoa kunnan alueella on käynnistää tuotantoa tai tehdä investointeja? Kuinka sujuvasti kunnan prosessit toimivat vai kohtaako yritys raskasta byrokratiaa?
- Ovatko kunnan virkamiehet joustavia ja ratkaisuhakuisia asiakaspalvelijoita, kun yritys haluaa hoitaa lupa- tai kaava-asioitaan?
- Kuinka yrityksiä kuullaan, kun kunnassa tehdään isoja päätöksiä? Ollaanko ylipäänsä kiinnostuneita yritysten näkemyksistä?
- Onko yrityspalvelut hoidettu laadukkaasti? Ovatko ne tasapuolisesti yritysten ulottuvilla?
- Pääsevätkö paikalliset pk-yritykset mukaan julkisiin hankintoihin? Noudattavatko kuntayhtiöt reilun kilpailun sääntöjä?
- Ennen kaikkea – onko yritysystävällisyys viety juhlapuheista arjen teoiksi ja käytännöksi.
Kannustan siis yrittäjiä ja kuntapäättäjiä käymään omilla paikkakunnillaan entistä aktiivisempaa vuoropuhelua. Kuntaranking tarjoaa siihen erinomaista konkreettista sytykettä!