Yrityksiä koskeva lähestymiskielto estäisi häiriöitä ennalta

Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan vastuu työturvallisuudesta, mutta onko työnantajalla työkalupakissaan tarvittavat instrumentit kaikkiin tilanteisiin? Myös sellaisiin, joissa asiakas uhkailee ja häiriköi toistuvasti työntekijöitä, mutta järkipuhe ei auta, eikä vartijan tai poliisin paikalle kutsuminenkaan katkaise käyttäytymisen kierrettä?

Tutkimusten mukaan työntekijöihin kohdistettu väkivalta ja sillä uhkailu on palvelualoilla Suomessa yleistä, vuoden 2018 yritysuhritutkimuksen mukaan huomattavasti yleisempää kuin esim. Alankomaissa tai Englannissa. Kaupan Liiton Kantar TNS:llä lokakuussa 2022 teettämän kuluttajakyselyn mukaan suomalaiset ovat aiempaa useammin törmänneet muiden asiakkaiden häiriköivään käytökseen asiakaspalvelutilanteissa. Jo 44 prosenttia suomalaisista oli tavannut erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa muiden asiakkaiden häiritsevää ja epäasiallista käytöstä (vuonna 2017 osuus oli 36 prosenttia). Häiritsevä käytös on yleistynyt nimenomaan kaupassa, jossa jo 23 prosenttia asiakkaista on todistanut erilaista häiriköintiä, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli 15 prosenttia. Erityisesti on havaittu toisen asiakkaan arvostelevan, nimittelevän tai muuten kohtelevan henkilökuntaa epäasiallisesti. Kolmasosa on myös joutunut seuraamaan päihtyneen asiakkaan sekavaa tai uhkaavaa käytöstä henkilökuntaa kohtaan.

Useimmiten väkivalta kohdistuu työntekijöihin asiakkaiden taholta. Laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutos lokakuussa 2021 oli hyvä ja kauan kaivattu muutos, koska se mahdollisti työnantajille mahdollisuuden saada poliisin esitutkinta tehokkaasti vireille omasta aloitteestaan. Aiemmin uhatun itsensä tuli tyypillisesti olla aloitteentekijänä ja vaatia rangaistusta tekijälle, jotta poliisi saattoi ottaa ilmoituksen tutkittavakseen.

Uhkailu ja häirintä aiheuttavat merkittävää kuormitusta työntekijälle: pelkoa, ahdistusta, pahimmassa tapauksessa toiminta- ja työkyvyttömyyttä.

Laittoman uhkauksen syyteoikeuden muutos ei kuitenkaan ratkaise kaikkein hankalimpia tilanteita. Taitava häirikkö osaa toimia tavalla, joka ei välttämättä täytä laittoman uhkauksen tunnusmerkistöä. Uhkailu ja häirintä aiheuttavat siitä huolimatta merkittävää kuormitusta työntekijälle: pelkoa, ahdistusta, pahimmassa tapauksessa toiminta- ja työkyvyttömyyttä. Usein uhkailu ja häirintä liittyy anastustilanteisiin, jotka aiheuttavat kaupan alalle myös merkittävää taloudellista vahinkoa.

Hankalimmissa tapauksissa on jo nyt mahdollista, että työntekijät itse hakevat laajennettua lähestymiskieltoa. Itä-suomalaisen kauppaliikkeen 22 työntekijää, kukin itsenäisesti, toimi näin keväällä 2020 ja sai laajennetun lähestymiskiellon uhkaajaa vastaan. Tämä ei ole oikein, kun työpaikan turvallisuuden varmistaminen on työnantajan velvollisuus.

Ruotsissa yrityslähestymiskielto on käytössä kaupan alalla. Kokemukset ovat hyviä.

Ruotsissa tuli maaliskuussa 2021 kaupan alalla voimaan yrityslähestymiskielto, mikä tarkoittaa sitä, että työnantaja voi hakea toistuvasti uhkaavasti työpaikan henkilökuntaa tai muita asiakkaita kohtaan käyttäytyvää vastaan yrityslähestymiskiellon. Kokemukset ovat hyviä. Kolme neljästä kiellon kohteeksi joutuneesta on myös noudattanut kieltoa.

Yrityslähestymiskielto seuraavan hallituksen agendalle

Tarvitsemme yrityslähestymiskiellon tyyppisen instrumentin myös Suomeen. Ajamme EK:ssa, että yrityslähestymiskiellosta annettava laki sisällytettäisiin myös tulevan hallituksen ohjelmaan. Myös mm. Kaupan liitto ja Suomen Yrittäjät ovat aloitteen takana.

Yrityslähestymiskielto voisi pitkälti vastata nykylain tuntemaa yksityishenkilön hakemaa lähestymiskieltoa, mutta hakijana toimisi yritys. Kiellon määräämisen edellytykset määriteltäisiin laissa. Edellytyksenä voisi Ruotsin tapaan olla kiellon kohteena olevan henkilön toistuva ja vakava väkivallan tai sen uhan käyttö. Lähestymiskiellon, tai ”pääsykiellon”, määräisi käräjäoikeus, ja oikeuskäsittelyn ajaksi tarvittaessa poliisiviranomainen. Kiellon rikkomisesta saisi asianmukaisen rangaistuksen.