Yritysuhritutkimuksen tuloksista selkeä johtopäätös − yrityslähestymiskiellolle on tarvetta
Toinen kansallinen yritysuhritutkimus on julkistettu. Tutkimuksen kohteena olivat vähittäiskauppa sekä majoitus- ja ravintola-alat. Tutkimuksen toteutti Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.
Aiemmalle vuoden 2011 yritysuhritutkimukselle saatiin nyt odotetusti jatkoa. Vastaavaa tutkimusta tarvitaan tulevaisuudessa ehdottomasti myös muilta toimialoilta. Tutkimukset auttavat yrityksiä rikosten ennaltaehkäisyssä sekä oman turvallisuustoimintansa suuntaamisessa ja mittaamisessa, mutta ennen kaikkea ne antavat viestin päättäjille ja viranomaisille yritysten turvallisuustarpeista sekä tulevista rikostorjunnan painopisteistä.
Omaisuusrikokset ja väkivalta keskittyvät tiettyihin paikkoihin
Tutkimuksen tulokset tuskin yllättivät turvallisuuden ammattilaisia. Turvallisuustilanne on pysynyt melko vakaana, mutta tutkimus nosti myös esiin useita tärkeitä havaintoja alojen turvallisuustilanteeseen liittyvistä yksityiskohdista.
Valitettavasti yrityksiin kohdistuvat omaisuusrikokset, väkivallan uhka ja erilainen häiriköinti vaikuttavat olevan edelleen varsin yleisiä. Kaupan alalla peräti yli puolet yrityksistä oli joutunut varkausrikoksen uhriksi edellisen vuoden aikana. Samoin noin viidennes alojen yritysten henkilökunnasta oli joutunut väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi. Tämä on kansainvälisesti vertailuna huolestuttavaa. Lisäksi ongelmat keskittyvät usein tiettyihin paikkoihin, joissa rauhattomuus on muutoinkin yleistä.
Yrityslähestymiskielto ratkaisuksi ongelmiin
Yritykset tekevät molemmilla aloilla jatkuvasti paljon työtä turvallisuuden parantamiseksi. Yhteiskunnan vaste on kuitenkin jäänyt heikommaksi.
Jo aiemmin elinkeinoelämän piiristä on nostettu esille tarve yrityslähestymiskiellolle. Siinä yritys voisi hakea suojaa itselleen ja henkilöstölleen jatkuvalta häiriköinniltä ja omaisuusrikoksilta aivan kuten luonnollinen henkilö voi tehdä jo nykyisin.
Lähestymiskiellon avulla häiriöitä ja uhkaa aiheuttavilta henkilöiltä voitaisiin tietyin perustein kieltää oleskelu yrityksen tiloissa. Lähestymiskiellon määräisi tuomioistuin ja sen noudattamista valvoisi poliisi. Sen rikkomisesta seuraisi rangaistus, jota voitaisiin tarvittaessa koventaa esimerkiksi toistuvuuden perusteella.
Yrityslähestymiskielto poistaisi myös henkilöstölle kiusallisen henkilökohtaisen profiloitumisen vaaran erilaisten työpaikalla tapahtuvien häiriötilanteiden hoidossa. Lähestymiskiellon ennalta estävää vaikutusta ei myöskään sovi väheksyä. Se voi siten säästää viranomaisten väistämättä rajallisia voimavaroja.
Uskon, että kannatusta yrityslähestymiskiellon toteuttamiselle löytyy yhteiskunnasta laajasti. Toistuva häiriköinti ja varastelu ei voi olla kenenkään perusoikeus, vaan meillä kaikilla tulee olla oikeus turvalliseen elinkeinon harjoittamiseen sekä asiointi- ja työympäristöön.
Ongelmien ratkaisemiseksi on siis olemassa keinoja ja niihin tulee nyt tarttua rohkeasti. Yrityslähestymiskielto on järkevä ja oikeasuhtainen käytännön ratkaisu tilanteen parantamiseksi.