Komissio esittää direktiiviä ilmiantajan suojelusta

Komissio on julkisti 23.4. direktiiviehdotuksen ilmiantajien suojelemisesta. Esityksen taustalla ovat mm. LuxLeaks -verovuodot ja Cambridge Analytica -tapauksen tyyppiset tapahtumat.

Henkilöt, jotka ilmoittavat tai raportoivat laittomuuksista tai lain väärinkäytöksistä olisivat ehdotuksen piirissä, silloin kun he ovat työ-, virka- tai muussa toimeksiantosuhteessa.

Väärinkäytökset voisivat ilmetä mm. julkisissa hankinnoissa, finanssialalla liittyen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseen, tuote- tai kuljetusturvallisuuteen, ympäristönsuojeluun, ydinturvallisuuteen, ruokahuoltoon, kuluttajansuojaan, yksityisyydensuojaan ja henkilötietojen suojaan, verotukseen.

Esityksen mukaan julkisten viranomaisorganisaatioiden olisi otettava käyttöön ilmoituskanava.

Myös kaikkien yksityisten yritysten, joilla on vähintään 50 henkilöä työsuhteessa tai liikevaihto vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa, olisivat velvollisia ottamaan käyttöön ilmoituskanavan. Finanssialan yritykset ja rahanpesulainsäädännön piirissä olevat yritykset olisivat kaikki ehdotuksen soveltamisalassa riippumatta niiden koosta.

Ilmianto ensin omassa organisaatiossa

Ilmiantajan suojelu on komission esityksessä kolmiportainen, mitä EK pitää hyvänä lähtökohtana.

Saadakseen suojaa, ilmiantajan olisi ilmoitettava ensisijaisesti organisaation, kuten yrityksen, sisäistä ilmoituskanavaa hyödyntäen. Ilmiantajan henkilöllisyys olisi turvattava ilmoituskanavan teknisessä toteutuksessa.

Ilmoituksen vastaanottajalla olisi velvollisuus maksimissaan 3 kk aikana raportoida ilmoittajalle, mihin toimenpiteisiin ilmoituksen johdosta on ryhdytty tai ryhdytään. Toissijaisesti ilmiantaja voisi ilmoittaa ulkoista ilmoituskanavaa hyödyntäen.

Ilmiantajalla voi olla voimassa olevankin lain mukaan velvollisuus ilmoittaa tietystä epäkohdasta suoraan viranomaiselle, esimerkiksi tietyissä finanssialan erityislaeissa Finanssivalvonnalle. Vasta jos organisaation sisäinen ilmoittaminen, eikä toimivaltaiselle viranomaiselle tehtävä ulkoinen ilmoituskaan johda toimenpiteisiin, voi ilmiantajalla olla tietyissä akuuteissa ja vakavissa tilanteissa oikeus ilmoittaa asiasta julkisuuteen.

Suomessa yritykset ovat nykyään selkeästi kiinnittäneet huomiota väärinkäytösten ennalta-ehkäisyyn, ja sitä varten niissä on otettu käyttöön ilmaisukanavia, joiden kautta yrityksen johdolle on mahdollista ilmoittaa laittomuuksista ja väärinkäytöksistä.

EK pitää hyvänä, että uudessa, kesällä voimaantulevassa liikesalaisuuslaissa selkeästi todetaan, että jos yrityksellä on toimiva ja turvallinen ilmoituskanava ja ilmoituksiin puututaan, ei tarvetta väärinkäytöksen paljastamiselle yrityksen ulkopuolelle ole.

EK katsoo, että esitykseen tulisi nimenomaisesti lisätä säännös, jonka mukaan julkisen ilmoituksen tekemistä ohi organisaation sisäisen tai viranomaiskanavan pidettäisiin vahingoittamistarkoituksessa tehtynä vääränä ilmoituksena, joka olisi myös sanktioitu ja vahingonkorvauskelpoinen.

Ilmiantajaa suojellaan esityksessä kaikenlaisilta, suorilta tai epäsuorilta kostotoimilta. Jos ilmiantajaan kohdistuu kostotoimiksi esityksessä lueteltuja toimia, on ilmoituksen vastaanottajan osoitettava, että toimille oli laillinen peruste.

Väärinkäytösten paljastaminen kannatettavaa,
mutta liikesalaisuuksien suoja huolettaa

EK kannattaa väärinkäytösten ja muiden laittomuuksien paljastamista. EK on kuitenkin erittäin huolissaan komission esityksen vaikutuksista yritysten liikesalaisuuksien suojaan. Liikesalaisuudet ovat etenkin aineettomien oikeuksien ja omaisuuserien keskeinen suoja. Liikesalaisuuden merkitys murenee salaisuuden tullessa julkiseksi. Tietointensiivinen yritys voi näin menettää kerralla koko liiketoimintansa arvon peruuttamattomasti.

Komission esityksen heikkoudet liittyvät löysiin määritelmiin, kuten lain väärinkäyttöön, jolla esitysluonnoksessa tarkoitetaan laittomuuksia, jotka vaikuttavat muodollisesti ottaen laillisilta, mutta jotka rikkovat lain tarkoitusta.

Erityisen huolissaan EK on ilmoitusjärjestelmien väärinkäytön mahdollisuuksista. Väärinkäytöksiä on esityksessä pyritty estämään ainoastaan vaatimalla jäsenvaltioita säätämään riittävät sanktiot tahallisen tai vahingonaiheuttamistarkoituksessa tehdyn väärän ilmiannon johdosta. EK ei pidä tätä riittävänä turvatakeena ilmoitusjärjestelmän mahdollista väärinkäyttöä vastaan.

Esityksen mukaan yritysten on siis luotava ilmoituskanava ja ylläpidettävä sitä.

Esitysluonnoksen olisi oltava implementoituna jäsenvaltioissa 15.5.2021 mennessä.

***************************************

Ilmiantajan suoja

Ilmiantajan suoja on peräisin Euroopan neuvoston suosituksesta vuodelta 2014. Ilmiantajalla tarkoitetaan henkilöä, joka raportoi tai paljastaa julkista intressiä uhkaavaa vai vahingoittavaa toimintaa koskevia tietoja, jotka hän on saanut tietoonsa hoitaessaan työhönsä liittyviä tehtäviä julkisella tai yksityisellä sektorilla.

 

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi