Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistuu – keskustelun aika Suomessa on nyt

Eurooppalainen patenttijärjestelmä on uudistumassa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tilasi selvityksen uudistuksen vaikutuksista suomalaisille yrityksille. Selvitys on syntynyt elinkeinoelämän ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteishankkeena. Osana selvitystä tehtiin patentointiaktiivisille suomalaisyrityksille suunnattu yrityskysely sekä haastatteluja.

Uusi patenttijärjestelmä astuu voimaan, kun siihen on liittynyt 13 EU-jäsenvaltiota. Näiden maiden joukossa on oltava suurimmat patenttimaat Saksa, Ranska ja Iso-Britannia. Tämän on arveltu tapahtuvan vuonna 2016 tai aikaisintaan loppuvuonna 2015.

Uudistus koskee sekä patentointia että patenttioikeudenkäyntejä. Uudistus näyttää toteutuvan ainakin osassa EU-jäsenmaita. Suomen kohdalla kyse on siitä, kannattaako myös Suomen olla uudessa järjestelmässä mukana vai ei. Suomalaisyritykset voivat käyttää uutta järjestelmää uudistuksessa mukana olevissa maissa riippumatta siitä, meneekö Suomi mukaan uuteen järjestelmään vai ei.

– Yrityskyselyssä kävi selville, että monet kansainvälistyneet yritykset katsovat uudistuksen tuovan enemmän hyötyjä kuin haittoja nykytilaan verrattuna. Samalla nähdään Suomen mukanaolon voivan myös tuoda lisähaasteita erityisesti kotimarkkinayrityksille riippumatta siitä, patentoiko yritys itse vai ei. Moni asia patenttijärjestelmän kustannuksiin ja käytäntöihin liittyen on kuitenkin vielä auki, minkä johdosta elinkeinoelämän lopulliset näkemykset patenttipaketin kokonaisuuteen odottavat vielä vuoroaan. Suomen selvitys on kuitenkin sekä ajoituksen että laajuuden osalta ensimmäinen Euroopassa tarjoten kotimaisille yrityksille nyt mahdollisuuden keskustelun käymiseen, sanoo EK:n asiantuntija Riikka Tähtivuori.

Selvitystä varten tehtyyn yrityskyselyyn vastanneet patentointiaktiiviset kansainvälistyneet suomalaisyritykset suhtautuivat paitsi itse uudistukseen myös Suomen mukanaoloon sinänsä myönteisesti. Suuri osa yrityksistä kuitenkin sanoi perehtyneensä uudistukseen vain vähän tai ei lainkaan.

Uudistus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia ja uhkia

Uudistus tarjoaa yritykselle mahdollisuuden suojata keksintönsä maantieteellisesti laajalla alueella entistä edullisemmin. Yhtenäispatentilla patentinhaltija voisi rekisteröidä yhtenäisen suojan samalla jopa 24 EU-jäsenmaassa. Esimerkiksi kansainvälistymään pyrkivälle suomalaiselle start-up-yritykselle uusi yhtenäispatentti voi avata uusia mahdollisuuksia keksinnön kaupallistamiseen.

Uutta patentti- ja oikeudenkäyntijärjestelmää voivat kuitenkin hyödyntää myös EU:n ulkopuolelta tulevat yritykset. Yhtenäispatentin myötä patenttien määrä Euroopassa tulee todennäköisesti kasvamaan. Kilpailijoiden omistamat patentit rajoittavat yritysten toimintavapautta.

– Nyt esitetty uudistus on mielestäni selkeä parannus patentinhakijoille. Uskon uudistuksen tuovan patentointiprosessiin selkeyttä ja säästöjä. Huolestuttavin skenaario uudistuksessa on Euroopan ulkopuolelta tulevan kilpailun lisääntyminen. Yritykset ovat lähes yksimielisiä siitä, ettei heidän oma patentointinsa lisääntyisi lainkaan yhtenäispatentin johdosta, mutta samaan aikaan yritykset uskovat vahvasti siihen, että yhtenäispatentti lisäisi EU:n ulkopuolisten maiden yritysten patentointia Euroopassa. Tämän skenaarion pohjalta voisi olettaa, että kotimaisten yritysten kilpailukyky heikkenee yhtenäispatentin myötä”, sanoo patenttitoimisto Boco IP Oy Ab:n toimitusjohtaja Karri Leskinen.

 Euroopan laajuisessa tuomioistuimessa yksittäisen oikeudenkäynnin merkitys kasvaa

Vaikka vain pieni osa patenteista joutuu oikeudenkäyntien kohteeksi, yritysten oikeudenkäyntiriskit kasvavat, jos patenttien määrä kasvaa.

– Patentteihin liittyy valtavia taloudellisia intressejä: ne paitsi turvaavat yrityksen kilpailukykyä ovat myös osa kansainvälistä kauppapolitiikkaa. Yksittäinen patentti puolestaan on juuri niin vahva kuin kyky käydä siitä oikeutta. Ehdotetussa Euroopan laajuisessa tuomioistuimessa voi voittaa tai hävitä paljon kerralla, mikä tuo sekä uusia mahdollisuuksia että riskejä. Maailmalla on jo nähty suuria patenttisotia. Ennustan, että oikeudenkäyntikenttä kovenee myös Euroopassa”, sanoo Asianajotoimisto Bird & Bird Oy:n osakas Ella Mikkola.

Oikeudenkäyntiriskien kasvaminen voi olla erityinen haaste sellaisille suomalaisyrityksille, joilla ei ole kokemusta kansainvälisistä patenttioikeudenkäynneistä. Yrityskyselyyn osallistuneista aktiivisista patentoijayrityksistäkään lähes kolme neljäsosaa ei ole ollut lainkaan osallisena patenttioikeudenkäynneissä viimeisen viiden vuoden aikana.

Myös yritysjohdon on syytä arvioida uudistuksen merkitys omalle yritykselleen

Nyt on siis oikea aika keskustella ja vaikuttaa siihen, miten Suomi suhtautuu uudistukseen. Nyt julkaistavan selvityksen on tarkoitus antaa eväitä tähän keskusteluun ja päätöksentekoon. Keskusteluun tulisi saada mukaan aikaisempaa laajempi yritysjoukko. Yritysten patenttiasiantuntijoiden lisäksi myös sekä pienissä että suurissa suomalaisyrityksissä yritysjohdon on syytä havahtua patenttijärjestelmän uudistumiseen ja arvioida sen merkitys omalle yritykselleen.

Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistusta koskevan selvityksen ohjausryhmään ja rahoittajiin kuuluivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi Keskuskauppakamari, Lääketeollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry sekä Kone Oyj, Nokia Oyj ja Wärtsilä Oyj Abp.
Selvityksen toteuttivat Asianajotoimisto Bird & Bird Oy ja patenttitoimisto Boco IP Oy Ab.

Lisätietoja:

  • EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori, puh. + 358 50 3849454

Selvityksen tekijät:

  • Asianajotoimisto Bird & Bird Oy:n osakas Ella Mikkola, puh. +358 40 585 3566
  • Patenttitoimisto Boco IP Oy Ab:n toimitusjohtaja Karri Leskinen, puh. +358 9 6866 8410

Tiivistelmä ja selvitys:

Eurooppalainen patenttijärjestelmä uudistuu, tiivistelmä (pdf)
Eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistusta koskeva selvitys (pdf)

Kommentit

Kommentoi