EK kannattaa vähähiilisyyttä mutta ei suosita kivihiilen kieltoa lakiteitse

Hallituksen julkistama kansallinen energia- ja ilmastostrategia asettaa Suomelle ja eritoten liikenteellemme vaativat päästövähennystavoitteet vuodelle 2030.

Taivas_123RF_46732725_mOn positiivista, että päästövähennyksiä suunnitellaan ja toteutetaan pitkäjänteisesti, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström. Ennakoitavuus ja johdonmukaisuus ovat tarpeen, jotta yritykset osaavat varautua toimintaympäristön isoihin muutoksiin.

EK:n mukaan on tärkeää, että Suomi siirtyy pitkällä aikajänteellä vähähiiliseksi yhteiskunnaksi. Kivihiilen käyttöä ei ole kuitenkaan tarpeen kieltää lailla, sillä hiilen osuus putoaa joka tapauksessa 1 – 2 prosenttiin.

Päästötavoitteet kohdistettava tasaisemmin

Uusi strategia kohdistaa liikenteeseen huomattavasti muita sektoreita ankarammat päästövähennystavoitteet. Polttoaineiden bio-osuus nostettaisiin vuoteen 2030 mennessä peräti 30 prosenttiin, mitä EK pitää ylimitoitettuna verrattuna hallitusohjelman alkuperäiseen 23,5 prosentin tavoitteeseen.

Kunnianhimoiset tavoitteet heijastuvat suoraan liikennekustannuksiin, mikä on elintärkeä kysymys pitkien etäisyyksien maalle niin liikkumisen kuin vientikuljetusten näkökulmasta, muistuttaa Mikael Ohlström.

  • Hallitusohjelma linjaa, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta. Jotta näin ei tapahtuisi, on syytä pohtia keinoja kompensoida kustannusnousua liikenneintensiivisille toimialoille.
  • Jotta eri sektoreiden kustannusvaikutukset tasoittuisivat ja kohtuullistuisivat, hallituksen tulisi hakea myös maataloudesta, rakennuksista ja jätehuollosta lisää keinoja päästövähennyksiin. Tämä tulee huomioida keväällä valmistuvassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa.

Paljon oikeansuuntaista kehitystä 

EK nostaa strategiasta esille myös seuraavia merkittäviä näkökulmia:

  • Positiivista on se, että uusiutuvan energian tukien painopiste siirtyy tuotannosta kohti investointeja. Päästökaupan kannalta päällekkäistä ohjausta vähennetään siirtymäkauden jälkeen.
  • Strategia lupaa puhtaan energian t&k-panostusten tuplaamista viidessä vuodessa. Tämä on tärkeä keino edistää suomalaista cleantech-osaamista ja luo pohjaa kasvavalle viennille tilanteessa, jossa Pariisin ilmastosopimus kasvattaa maailmanlaajuista kysyntää.
  • Strategiassa kiinnitetään huomiota sähkön riittävyyteen ja toimitusvarmuuteen. Ne ovat energiajärjestelmän elintärkeitä reunaehtoja – kohtuuhintaisuuden ja vähäpäästöisyyden lisäksi.
  • Energiatehokkuus olisi voinut painottua strategiassa voimakkaamminkin. Yritysten energiatehokkuussopimukset ovat olleet menestys ja on hyvä, että ne jatkuvat ainakin vuoteen 2025.

Lue myös EK:n kommentit EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tuoreisiin uudistuksiin.

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi