Keikkatyösopimusten pelisääntöjä ei pidä vaikeuttaa

Keikkatyötä ei tule rajoittaa nollatyösopimus-työryhmän esittämällä tavalla, koska uudet esitykset vaikeuttaisivat työllistymistä. Sen sijaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa keikkatyöntekijän aseman parantamista työsuhteen päättyessä: työttömyysturvan karenssisääntöjä pitäisi nollatyösopimuksissa muuttaa niin, ettei työntekijää rangaistaisi, jos hän itse päättää työsuhteensa sen vuoksi, että työtä ei ole ollut tarjolla.

Eduskunta edellytti, että esitettävät muutokset eivät saa vähentää kansantalouden työllisyyttä ja työtunteja, kun se hylkäsi kansalaisaloitteen nollatuntisopimusten kieltämisestä. Eduskunnan lausuma ei toteudu mietinnössä. EK:n mielestä työryhmän esittämillä toimenpiteillä on haitallisia vaikutuksia työllisyydelle ja työn tarjoamiselle.

– Toisin kuin hallitus rajasi, työryhmän esitys koskee myös kiinteitä osa-aikaisia työsopimuksia, joissa työntekijällä teetetään lisätyötä. Esitys vähentäisi työn määrää, koska se rankaisisi työnantajaa, joka tarjoaa lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälleen. Käytännössä seurauksena olisi, että työnantajat pyrkisivät välttämään työn tarjoamista osa-aikaisille työntekijöilleen, EK:n asiantuntija Mika Kärkkäinen toteaa.

Työryhmä esittää, että vaihtelevasta työajasta saisi työnantajan aloitteesta sopia vain, jos tarjottavan työn määrä vaihtelee ennakoimattomasti. Tämäkin sääntely asettaisi uusia esteitä työpaikkojen luomiselle, koska sanktion välttämiseksi työnantajan olisi pidättäydyttävä tarjoamasta työntekijöille työtunteja.

– Tässäkin mietintö on hakoteillä, sillä jo olemassa olevan säännöksen mukaan työnantajan tulee tarjota ensisijaisesti osa-aikaiselle työntekijälleen lisätunteja. Esitykseen liittyy siten oikeudenmukaisuus- ja oikeusongelmia, Kärkkäinen selventää.

12 viikon palkka

Esityksen mukaan työnantajan olisi maksettava irtisanomisajan palkkana vähintään summa, joka vastaa viimeistä työvuoroa edeltävän 12 viikon työmäärää.

– Työntekijä saisi tällöin irtisanomisajan palkkana keskimääräiseen työn määrään perustuvan korvauksen, vaikka työnantajalla ei olisi hänelle työtä tarjota. Tämä johtaa siihen, että työntekijä pääsee irtisanomisaikana taloudellisesti parempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, jos työsuhde olisi jatkunut.

Esitys on EK:n mielestä ongelmallinen myös sen vuoksi, että irtisanomisajan palkka laskettaisiin viimeistä työvuoroa edeltävältä ajalta. On mahdollista, että työntekijä ei ole ennen työsuhteen päättämistä voinut vastaanottaa työtä esimerkiksi sen vuoksi, että hän on työllistynyt muualle.

– Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksen, saisi hän korvauksen keskimääräisen palkan mukaan, vaikka ei olisi käytettävissä työhön irtisanomisaikana, Kärkkäinen ihmettelee.

Työaikalakia ei tule uudistaa mietinnön pohjalta.

LIsätietoja

Kommentit

Kommentoi