Elinkeinoelämän ehdotukset kehysriiheen: Panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn 

Elinkeinoelämä tarjoaa hallitukselle yhteistyötä niin kriisin hoitamisessa kuin tulevaisuuden kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamisessa. 

Terveys tulee ensin ja siksi Suomen hallituksen toimet koronaepidemian hillitsemiseksi ovat perusteltuja. Kriisi on kuitenkin ollut ennennäkemätön kolaus elinkeinoelämälle – ensi vaiheessa palvelusektorille mutta viiveellä myös muille toimialoille. Nyt on estettävä konkurssiaalto ja suurtyöttömyys, jotta Suomi pääsee jaloilleen akuutin kriisin jälkeen. 

Yritysten ja työpaikkojen pelastaminen on koko Suomeetu, korostaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: 

“Koronakriisiä on ratkaistava ihmisten terveys edellä. Samalla on turvattava kansantalouden kestokyky, julkisten palveluiden rahoitus ja yhteiskunnan elinvoima pitkällä tähtäimellä. Siksi Suomen on nyt huolehdittava yrityksistä, joita tarvitaan maamme jälleenrakennukseen.” 

EK:n kärkiviestit kehysriiheen: 

1) Hallituksen jo päättämät tukitoimet pannaan täytäntöön tehokkaasti. Hallituksella pitää myös olla valmiutta korottaa ja jatkaa jo tehtyjä tukitoimia, mikäli ne osoittautuvat riittämättömiksi. Työmarkkinajärjestöjen yhdessä neuvottelemaan toimenpidepakettiin kuuluvien esitysten kestoa on jatkettava kesäkuun lopusta vuoden loppuun. 

2) Vahvistetaan työnantajayritysten työllistämis- ja kasvuedellytyksiä 

  • TE-hallinto maksaa hakemuksesta tilapäistä kriisipalkkatukea vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneille työnantajayrityksille. Tuen tavoitteena on vähentää irtisanomisten määrää ja hillitä työttömyyden kasvua. 
  • Siirretään tilapäisesti työnantajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan sairausvakuutusmaksu valtiolle.
  • Valtion taseesta ja riskillä lisätään kasvukykyisten työnantajayritysten vakavaraisuutta kahdella miljardilla eurolla.
  • Hallituksen tulee huolehtia siitä, että rahoitusohjelmat kohtelevat kaikkia toimialoja tasapuolisesti, esimerkiksi rakennusala ei voi tällä hetkellä hyödyntää Finnveran rahoitusta ja takauksia.
  • Tuetaan yritysten valmiuksia päästä koronakriisin jälkeiseen kasvuun panostamalla digitalisaatioon, kestävän kehityksen ratkaisuihin ja innovaatiotoimintaan. Lisätään Business Finlandin avustusvaltuuksia. 

3) Panostetaan kansalaisten laajaan testaamiseen 

  • Yhteiskunnan ja yritystoiminnan pyörät on saatava jälleen pyörimään. Tämä edellyttää kaikkia tarvittavia testauksia, joiden perusteella terveet ja taudille vastustuskykyiset voivat palata töihin. Valtion osuutta työterveyshuollon suorittaman testaamisen kustannuksista on lisättävä, kuten työmarkkinajärjestöt 3.4. yhdessä esittivät. 

4) Työllisyyden edellytysten vahvistamiseksi on pidättäydyttävä kaikista yritystoimintaan kohdistuvista uusista veroista ja maksujen korotuksista. Samoin on lykättävä kaikkia sellaisia hankkeita, jotka luovat yrityksille uutta hallinnollista taakkaa. 

5) Koronakriisi lisää syrjäytymisriskiä suomalaisessa yhteiskunnassa ja vaikuttaa voimakkaasti niin valtion kuin kuntien rahoituspohjaan. Tämä edellyttää uudelleen arviointia ja uusia toimenpiteitä. 

  • Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on vielä pitkään rankassa kuormituksessa, kun mm. koronakriisissä syntyneitä hoitojonoja puretaan. Tässä uudessa haastavassa tilanteessa ikääntyneiden hoivan lakisääteisen vähimmäismitoituksen käyttöön ottamista on lykättävä. 
  • Etäkouluun siirtyminen on osoittanut suomalaisen koulujärjestelmän joustavuuden ja sopeutumiskyvyn. Vaarana on silti, että kaikki eivät ole pysyneet mukana. Lykätään oppivelvollisuuden pidentämistä ja maksuttoman toisen asteen toteuttamista. Tähän varattu rahoitus on nyt käytettävä peruskoulujen ja toisen asteen resurssien lisäämiseen ja sen varmistamiseen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat oppimiseen sen tuen, jota he tässä tilanteessa tarvitsevat. 

Lisätiedot:  
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies (haastattelupyynnöt viestintäjohtaja Mari Haaviston kautta, puh. 050 395 6135) 

Kommentit

Kommentoi