Elinkeinoelämä vetoaa maan hallitukseen: Suomen edettävä päättäväisemmin toisen korona-aallon taltuttamiseksi

Elinkeinoelämän keskusliitto peräänkuuluttaa Suomen hallitukselta ripeämpiä koronatoimia. Päätöksenteon tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi EK:n yritysjohtajat esittävät uuden koronaneuvoston perustamista.

Epidemiatilanne etenee nyt nopeasti, eikä Suomella ole varaa jahkailla torjuntatoimissa. Nyt on päätösten ja tekojen aika, korostaa Keskon pääjohtaja ja EK:n hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Helander:

”Toista aaltoa pitää torjua laajalla ja tehokkaalla keinovalikoimalla ja keinot pitää saada käyttöön heti. On tärkeää, että kaikki opit ja kokemukset niin kotimaasta kuin ulkomailta pystytään hyödyntämään laajasti. Päätöksenteon tehostamiseksi esitämme, että hallituksen tueksi perustetaan uusi valmisteleva yhteistyöelin, ns. koronaneuvosto”.

Koronaneuvoston tehtävänä olisi kerätä reaaliaikaista tilannetietoa ja ehdottaa nopealla rytmillä ketteriä ja kohdennettuja toimenpiteitä epidemian hallitsemiseksi. Tavoitteena olisi minimoida niin inhimilliset kuin taloudelliset menetykset. Koronaneuvoston jäsenet edustaisivat ministeriöitä ja viranomaisia sekä tiedemaailmaa, elinkeinoelämää ja palkansaajia.

Mahdollisen toisen aallon tullessa on tärkeää pitää huolta siitä, että yhteiskunta kykenee toimimaan mahdollisimman normaalisti. Tässä tilanteessa esimerkiksi yleinen etätyösuositus ei ole toimivin tapa ehkäistä viruksen leviämistä, toteaa OP Ryhmän pääjohtaja ja EK:n hallituksen jäsen Timo Ritakallio:

”Työnantajilla on erittäin suuri intressi pitää työntekijät terveinä ja varmistaa työskentelyn turvallisuus. Työpaikoilla on kriisin aikana panostettu paljon käytäntöihin, joilla lähi- ja etätyötä voidaan yhdistää turvallisesti ja tehokkaasti ja niin, että otetaan huomioon yrityksen työtehtävät ja toimiala.”

EK suosittaa seuraavia toimia epidemian taltuttamiseksi:

  • Testaus tulisi nostaa nopeasti seuraavalle tasolle niin, että se on aukoton, viiveetön ja maksuton testiväylästä riippumatta. Kapasiteetti tulee saada 20.000 päivittäisen testin tasolle. Tulee myös harkita Tanskan mallin mukaista matalan kynnyksen pop-in-testausta normaalin väylän rinnalle.
  • Jäljittämistä pitää tehostaa ja nopeuttaa kytkemällä työterveydenhuolto siihen tiiviisti mukaan. Jäljitystiedot tulee kerätä maanlaajuiseen tietokantaan. Jäljittämissovellus on saatava nopeasti ja laajasti väestön käyttöön.
  • Viranomaisten tulee antaa vahva suositus maskien käytöstä kaikissa niissä tilanteissa, missä riittäviä turvavälejä ei ole mahdollista pitää, kuten muun muassa julkisessa liikenteessä.
  • Suurten yleisötapahtumien riskienhallintaan tulee panostaa.
  • Matkustuksen ja maahantulon rajoitusten tulee olla selkeitä. Maahantulon edellytyksenä tulisi harkita sitä, että riskimaista saapuvilta matkustajilta vaadittaisiin tuore negatiivinen koronatestitulos. Jotta oma testauskapasiteetti ei kuormitu, testausta pitäisi saada tehtyä myös matkustajien lähtömaissa.
  • Yritysten kustannustukea tulee joustavoittaa niin, että koronan vaikutukset eri yrityksille tunnistetaan paremmin. Tukimekanismeja on päivitettävä kokemusten kertyessä.

 

 

Haastattelupyynnöt EK:n Viestinnän kautta:

Kommentit

Kommentoi