EastCham Finland ja EK avaavat toimiston Kiovaan – suomalaisen elinkeinoelämän rooli vahvistuu Ukrainassa
Kauppakamari EastCham Finland perustaa toimiston Kiovaan yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Toimisto auttaa suomalaisyrityksiä pääsemään mukaan jälleenrakennushankkeisiin ja Ukrainan markkinoille. Toimiston päällikkönä 1. huhtikuuta aloittaa Olena Kutsai.
Suomalainen elinkeinoelämä saa tänä keväänä pysyvän edustuston Kiovassa. EastChamin ja EK:n käynnistämän Kiovan toimiston rooli on tärkeä, sillä paikallinen ja asiantunteva tuki helpottaa suomalaisyritysten markkinoillepääsyä ja etabloitumista Ukrainaan.
Toimiston tehtävä on tuottaa yrityksille tietoa Ukrainan markkinasta ja toimintaympäristöstä. Se auttaa paikallisten kumppaneiden löytämisessä ja tarjoaa tietoa Ukrainan jälleenrakentamisprojekteista sekä rahoituksesta. Toimistolla tulee olemaan tärkeä tehtävä myös vuoropuhelussa Ukrainan hallinnon kanssa.
Kiovan toimiston päälliköksi nimitetty Olena Kutsai tuntee erinomaisesti ukrainalaisen liike-elämän ja yrityskentän sekä julkiset hankinnat ja rahoituskanavat. Olena Kutsai siirtyy tehtävään Ukrainan yritysasiamiehen toimistosta (Business Ombudsman Council), jossa hän on tukenut erityisesti Ukrainan yksityisen yrityssektorin toimintaa.
”Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista ja teknologiaa, jotka vastaavat hyvin Ukrainan tarpeisiin jo nyt. Suomalaista osaamista on tärkeää tehdä tunnetuksi Ukrainassa ja saada yrityksille referenssejä markkinoilta. Toimisto tarjoaa yritysten käyttöön arvokkaan paikallistuntemuksen ja auttaa yrityksiä navigoimaan Ukrainan liiketoimintaympäristössä, joka on monille uusi. Tulemme kokoamaan suomalaisyritysten tueksi laajan palvelu- ja kumppaniverkoston”, sanoo EastCham Finlandin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
Toimiston avaaminen on tärkeää, jotta suomalaisyrityksiä saadaan mukaan Ukrainan jälleenrakennukseen, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
”Venäjän hyökkäyssodan takia yksistään kriittisen infrastruktuurin akuutti korjaustarve on useiden kymmenien miljardien eurojen mittaluokkaa. Kaiken kaikkiaan on varauduttava arviolta lähes 500 miljardin dollarin jälleenrakennukseen. Ukrainalaiset odottavat nyt suomalaisilta yrityksiltä aktiivista panosta, jotta sähkö- ja televerkkoja, vesi- ja jätehuoltoa, sairaaloita, kouluja ja päiväkoteja ja asuntoja päästään korjaamaan. Tämä on edellytys sille, että Ukrainan yhteiskunnan perustoiminnot kyetään säilyttämään ja maan puolustusrintama kestää.”
Pelkän jälleenrakennuksen sijaan tavoitteena on auttaa Ukraina kiinni moderniin digitaaliseen ja ympäristökestävään talouteen ja yhteiskuntaan, joka samalla tasoittaa maan tietä kohti tulevaa EU-jäsenyyttä. Kiinnostusta on herättänyt mm. Suomen osaaminen liittyen esimerkiksi tekniseen suunnitteluun ja rakentamiseen, tietoliikenneyhteyksiin, energiajärjestelmiin, terveysteknologiaan, koulutukseen ja väestönsuojiin.
Kiovan toimiston perustamista tukee TT-säätiö. Toiminta linkittyy tiiviisti Team Finland -verkoston työhön sekä yhteistyöhön muiden pohjoismaisten toimijoiden kanssa. EK edistää toimiston yhteistyötä ukrainalaisten sisarjärjestöjensä kanssa.
Tällä hetkellä Ukrainassa toimii 20–30 suomalaisyritystä. Ennen hyökkäyssodan käynnistymistä Suomen tavaravienti Ukrainaan oli noin 200 miljoonan euron tasolla. Vuonna 2023 tavaravienti oli yli 160 miljoonaa euroa, missä oli lähes 10 prosentin kasvu vuoden takaisesta. Suomen hallituksen viime joulukuussa julkaisema kansallinen suunnitelma tarjoaa yritysten käyttöön rahoitustyökaluja, joilla jälleenrakennukseen voidaan nyt osallistua aiempaa aktiivisemmin.
