EK esittää järeää puuttumista työntekijöiden sortamiseen

Työntekijöiden hyväksikäyttöön tulee puuttua kiristämällä lainsäädäntöä ja rangaistuksia. Siksi EK esittää kahta uutta lakipykälää, joilla kriminalisoitaisiin työelämässä tapahtuva kiskonta. Samoin tulisi vahvistaa poliisin ja muiden viranomaisten resursseja sekä lisätä niiden välistä yhteistyötä. Oleskeluluvan myöntämistä on tarpeen uudistaa, jotta vähennetään ulkomaalaisen työntekijän riippuvuutta työnantajasta.

Suomalainen elinkeinoelämä toimii vastuullisen työelämän, reilujen pelisääntöjen ja uudistuvan markkinatalouden puolesta. Ylivoimainen enemmistö yrityksistä toimiikin eettisesti ja lainsäädäntöä kunnioittaen. Tämä ei riitä – yksikin väärinkäytös on liikaa, korostaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala:

”Työntekijöiden kiristyksessä, kiskonnassa ja ihmiskaupassa on kyse vakavasta rikollisuudesta. Kuitenkin viranomaiset ovat todenneet, ettei ongelmaa ratkaista nykyisillä lakipykälillä ja resursseilla. Siksi esitämme laajaa keinovalikoimaa, jolla syylliset saataisiin vastuuseen ja hyväksikäyttö kitkettyä suomalaisesta työelämästä.”

Olennaista on kohdentaa toimenpiteet tehokkaasti. Hyväksikäytön kohteeksi valikoituvat usein kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset. Uhreiksi joutuvat todennäköisimmin EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät, joilla on matala koulutustaso ja vähäinen kielitaito.

Lainvastaisesti ja epäeettisesti toimivat yritykset vääristävät myös kilpailua. Ne hyötyvät laittomasta kustannusedusta maksaessaan täysin alimittaista korvausta tehdystä työstä sekä laiminlyödessään räikeästi työnantajan velvollisuuksia. Tämä ei ole oikein rehellisesti toimivia työnantajia kohtaan, huomauttaa Oksala.

EK esittää laajaa keinovalikoimaa, jonka avulla työntekijöiden hyväksikäyttöön ja ihmiskauppaan pystyttäisiin tehokkaammin puuttumaan ja niitä kitkettyä. Keinovalikoimassa on neljä kärkeä (tarkempi kuvaus tiedotteen perässä):

1) Kriminalisoidaan työelämässä tapahtuva riisto. EK esittää kahta uutta lakipykälää, joilla kriminalisoitaisiin kiskonta ja törkeä kiskonta työelämässä. Tämä merkitsisi rangaistusten olennaista koventamista verrattuna nykyiseen. Tarkoitus on myös helpottaa lainsäädännön käytäntöön soveltamista.

2) Tehostetaan viranomaisvalvontaa vahvistamalla poliisin resursseja eri puolilla maata, kehittämällä työsuojelutarkastuksia sekä lisäämällä viranomaisten tiedonvaihtoa.

3) Uudistetaan oleskeluluvan myöntämistä siten, että työntekijän asema vahvistuu.

4) Lisätään neuvontaa ulkomaalaisille työntekijöille sekä tukea uhreille.

Toimet on syytä kohdistaa varsinaisten väärinkäytösten torjuntaan, korostaa Ilkka Oksala.

”Julkisuudessa esitetyt alipalkkauksen kriminalisointi ja ay-liikkeen kanneoikeus eivät ratkaise varsinaista ongelmaa. Työehtosopimusten tulkintariitoja ei pidä kriminalisoida.”

EK:n esitykset työntekijöiden hyväksikäytön ja ihmiskaupan torjuntaan

1) Lainsäädännön tiukentaminen

EK esittää kiskonnantapaista työsyrjintää koskevan pykälän korvaamista seuraavilla uusilla lakipykälillä:

• Kiskonta työelämässä:
  ”Joka käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai työsuhteen aikana hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on oikeudeton tai selvästi epäsuhteessa siihen vastikkeeseen, joka kyseisestä työstä on annettava, on tuomittava kiskonnasta työelämässä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”
• Törkeä kiskonta työelämässä:
  ”Jos kiskonnassa työelämässä tavoitellaan huomattavaa hyötyä, aiheutetaan huomattavaa tai erityisen tuntuvaa vahinkoa, käytetään häikäilemättömästi hyväksi toisen erityistä heikkoutta tai muuta turvatonta tilaa tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja kiskonta työelämässä on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kiskonnasta työelämässä vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.

 2) Tehostetaan viranomaisvalvontaa

• Poliisin resursseja on lisättävä työelämän väärinkäytösten ja ihmiskaupan tutkinnassa. Suurimpiin kaupunkeihin on perustettava omat ihmiskauppaan erikoistuneet yksiköt sekä valtakunnallinen yksikkö.
• Työsuojelutarkastuksia on suunnattava riskianalyysien mukaisesti sinne, missä suojelun tarve on suurin. Tarkastajille on taattava riittävät tulkkauspalvelut tai -apuvälineet.
• Viranomaisten yhteistyömahdollisuuksia on parannettava mm. varmistamalla tiedonsaantioikeudet niiden välillä (verottaja, työsuojeluviranomaiset, alkoholitarkastajat, poliisi yms.)
• Myös muita viranomaisia on koulutettava tunnistamaan mahdolliset väärinkäytöstilanteet esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimessa.

3) Uudistetaan oleskeluluvan myöntämistä siten, että työntekijän asema vahvistuu

• Työntekijän riippuvuutta yksittäisestä työnantajasta on vähennettävä siten, että oleskelulupa myönnetään joustavammin usealle toimialalle eikä koskaan työnantajakohtaisesti.
• Työperäisen hyväksikäytön uhrille tulee taata oikeus oleskeluun, työnhakuun ja työntekoon samalla tai muulla toimialalla olemassa olevan oleskelulupansa nojalla sekä mahdollisuus saada jatkolupa vuodeksi.
• Laajennetaan TE-toimiston ja Maahanmuuttoviraston mahdollisuuksia pidättäytyä myöntämästä määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa oleskelulupaa työnantajalle, joka on harhauttanut tai hyväksikäyttänyt työntekijäänsä.
• Työvoiman saatavuusharkintaa ei tulisi soveltaa jo maassa olevaan ulkomaalaiseen työntekijään, joka työskentelee Suomessa työntekijän oleskeluluvalla ja joka haluaa siirtyä töihin toiselle ammattialalle jo ensimmäisen oleskeluvuoden aikana.

4) Lisätään tukea ja neuvontaa ulkomaalaisille työntekijöille

• Oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä ulkomaalaiselle henkilölle on annettava tietoa työelämän säännöistä ja työsuojelusta Suomessa. Tietoa on oltava tarjolla laajalla kielivalikoimalla.
• Lisätään omankielistä neuvontaa työsuojelusta riskialoilla työskenteleville ulkomaalaisille.
• Tuetaan maahanmuuttajajärjestöjen mahdollisuuksia auttaa työn tai asunnon menettäneitä työperäisen hyväksikäytön uhreja.
• Lisätään Rikosuhripäivystyksen resursseja vieraskielisten asiakkaiden tukeen.