EK: Päivähoitomaksujen alentaminen hyvä alku kannustinloukkujen purkamiseksi, toimet riittämättömiä työllisyysasteen nostamiseksi

Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää hallituksen päätöstä alentaa päivähoitomaksuja. Kyseessä on ensimmäinen askel kannustinloukkujen purkamistyössä ja se vähentää lapsiperheiden vanhempien kannustinloukkuongelmia.

Maksualennuksen erityinen kohdistaminen perheisiin, joilla on useampia lapsia päivähoidossa on perusteltua, koska kaikkien selvitysten mukaan kannustinloukkuongelmat ovat näissä perheissä pahimmat.

-Uskomme, että esityksellä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia. On tärkeää, että orastavaa talouskasvua tuetaan työvoiman saatavuutta lisäävillä toimilla, arvioi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Asumistuen osalta hallituksen esitykset ovat riittämättömiä. Yleistä asumistukea leikataan kuntakohtaisella neliövuokrakatolla, mutta tällä on olematon vaikutus kannustavuuden parantamisen kannalta. Hallitus ei kyennyt myöskään päättämään perhevapaauudistuksen käynnistämisestä. Uudistus on tarpeen ja se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa ja työllisyysastetta.

Sääntelyn keventämisessä otetaan merkittäviä edistysaskeleita. Esimerkiksi asuntotuotantoa vauhditetaan ja ympäristölupamenettely tehostuu yhden luukun periaatteen myötä. Jatkossa yritykset saavat luvat nopeammin ja tämä poistaa tulppia investointien tieltä.

Innovaatiorahoituksen kasvattaminen 120 miljoonalla eurolla on välttämätön panostus Suomen uudistumiseen ja kasvuun.

-Päätös on näissä taloudellisissa olosuhteissa hyvä saavutus, vaikka kasvun vauhdittamiseksi suurempikin lisärahoitus olisi ollut perusteltu, toteaa Häkämies.

Suomen taloudesta on alkuvuonna 2017 saatu yhä enemmän piristymisen merkkejä. Kasvu on voimistumassa, ja ennusteita kuluvalle vuodelle on nostettu. Kauan odotettu elpyminen ei kuitenkaan juuri ole lieventänyt Suomen rakenteellisia ongelmia. Ikääntyvän väestön ja matalan tuottavuuskasvun vuoksi pitkän aikavälin kasvu on jäämässä vaatimattomaksi, huolimatta lähiaikojen näkymien kirkastumisesta.

Tähänastisilla päätöksillä ei saada varmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen umpeutumisesta, eikä näköpiirissä oleva talouskasvu myöskään riitä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen.