EK: Poliittisen lakon lasku kansantaloudelle jopa noin 120 miljoonaa euroa

EK:n yrityksistä keräämän tiedon mukaan ammattiyhdistysliikkeen poliittinen lakko eduskunnan säätämää työttömien aktiivimallia vastaan aiheutti yrityksille ja koko Suomelle merkittävää vahinkoa.

Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksistä keräämien alustavien tietojen perustella työtaistelutoimien vuoksi töistä oli poissa yli 150 000 yksityisen alan palkansaajaa. Lisäksi poliittiseen lakkoon osallistui moni julkisen sektorin, erityisesti kunta-alan työntekijä.

Lakon taloudellista ja yhteiskunnallista vaikutusta voi mitata monella eri mittarilla. Vaikutusten kokoluokkaa voi suhteuttaa siihen, että yhden perjantaipäivän liikevaihto toimialoilla, jotka ovat voimakkaiden työtaistelutoimien kohteena, on yli 400 miljoonaa euroa. Suomen meriteitse tapahtuvan ulkomaankaupan arvo päivää kohti on puolestaan 290 miljoonaa euroa.

Julkisen liikenteen (metro, bussit, raitiovaunut) lakko koskee Helsingin seudulla yli 300 000 henkilön matkoja.  Muualla Suomessa 100 000 henkilön bussimatkat jäävät lakon vuoksi tekemättä. Liikenteen lakko aiheutti suuria vaikeuksia päästä työpaikoille ja kouluihin.

-Työtaistelun seurauksena Suomen bruttokansantuote alenee arviolta noin 120 miljoonalla* eurolla. Suurimmat ja kauaskantoisimmat vahingot työmarkkinahäiriöstä koituvat kuitenkin suomalaisyritysten maineelle ja Suomen luotettavuudelle yritysten sijaintipaikkana, toteaa EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila.

Tämän päivän työnseisauksen aiheuttamia menetyksiä voidaan vain hyvin pieneltä osin kuroa kiinni myöhemmin. Esimerkiksi suurella osalla palvelualoja, kuten majoitus- ja ravitsemisalalla, perjantaina menetetty myynti ei juurikaan korvaudu seuraavien päivien lisämyynnillä. Jo lyhyistä häiriöistä aiheutuu yrityksille vahinkoa toimintojen poikkeusjärjestelyjen ja logistiikan uudelleenreititysten vuoksi. Lisäksi esimerkiksi projektitoimituksissa pienikin viive on hyvin haitallinen.

Suomen työtaistelutilanne poikkeaa ratkaisevasti esimerkiksi Ruotsista, joissa työmarkkinahäiriöitä on vain murto-osa Suomeen nähden.

*Laskettu Tilastokeskuksen julkaisemien panos-tuotostietojen avulla. Lukuun sisältyy epävarmuutta, koska kaikkien yritysten tilanne ja mahdollisuudet korvata menetyksiä jälkikäteen eivät ole tiedossa.