EK tutki: Maakuntauudistus herättää huolta pk-yrityksissä
Pk-työnantajayritykset kokevat huomattavaa epätietoisuutta muutoksista, joita maakuntauudistus tuo elinkeino- ja työvoimapalveluihin. Niiden yhdistäminen julkiseksi kasvupalveluksi jakaa mielipiteitä, ilmenee EK:n Yrittäjäpaneelin kyselystä.
Maakuntauudistuksen myötä ELY-keskukset ja TE-toimistot lopetetaan vuoden 2019 alussa, ja niiden hoitamat elinkeino- ja työvoimapalvelut (TE-palvelut) yhdistetään julkiseksi kasvupalveluksi. Vastuu kasvupalveluista siirtyy itsenäisille maakunnille.
- 48 prosenttia työnantajayrittäjistä on epätietoisia elinkeino- ja työvoimapalveluihin kaavailluista muutoksista. Asia on merkittävä, koska 34 prosenttia työnantajayrityksistä on käyttänyt julkisia elinkeinopalveluja kolmen viime vuoden aikana.
- 15 prosenttia pitää uudistusta mahdollisuutena siihen, että palvelut löytyisivät nykyistä helpommin ja nopeammin.
- 11 prosenttia arvioi, että uudistus hajottaa toimivan mallin ja vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. 59 prosenttia elinkeinopalveluja käyttäneistä on tyytyväisiä palveluihin ja 19 prosenttia tyytymättömiä.
Yritysten 4 kriteeriä maakuntauudistukselle
EK:n PK-johtaja Jouni Hakalan mukaan kasvupalvelujen siirto maakuntien hoidettavaksi on tärkeä osa tulevaa hallinnon remonttia.
– Uudistus vaikuttaa laajasti yritysten arkeen niin rekrytoinnin kuin yrityspalveluiden kautta. Siksi se pitää valmistella huolella ja yrityksiä kuullen. Tätä vasten pk-kentän kokema epätietoisuus on vakava viesti. Maakuntauudistukseen sisältyy toki myös positiivisia mahdollisuuksia: on tärkeää varmistaa, että yksityinen sektori pääsee aidosti mukaan tuottamaan palveluita.
Hakala nostaa esille neljä kriittistä menestystekijää, jotka auttaisivat lujittamaan pk-yritysten luottamusta aluehallintouudistusta kohtaan:
- Yrittäjät kaipaavat lisää luotettavaa informaatiota siitä, miten ja millä aikataululla uudistusta ollaan toteuttamassa sekä kuinka se vaikuttaa heidän tarvitsemiensa palvelujen saatavuuteen.
- Suomen eri alueita on kohdeltava tasa-arvoisesti myös valmisteluvaiheessa: kaikkien maakuntien valmisteluelimiin on taattava riittävä paikallinen pk-yrittäjien edustus.
- Uudistus on toteutettava niin, ettei se lisää byrokratiaa tai alueiden välistä turhaa kilpailua ja päällekkäisiä toimenpiteitä.
- Julkisen kasvupalvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on varmistettava, että se aidosti parantaa palveluiden saatavuutta ns. yhden kontaktin kautta.
EK:n Yrittäjäpaneelissa on mukana noin 700 työnantajayrittäjää, joista lähes puolet vastasi syyskuun kahden viimeisen viikon aikana toteutettuun kyselyyn. Aineiston analysoinnissa käytettiin yrityskoon, päätoimialojen ja tavoitteiltaan erilaisten yrittäjäryhmien mukaan laskettuja painokertoimia, joilla varmistettiin aineiston edustavuus ja tulosten yleistettävyys työnantajayrittäjien perusjoukkoon.
Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa.
