EK: Velkaantumisen taittaminen välttämätöntä – kasvupanostukset positiivisia
Hallitus on päättänyt kehysriihessä yhteensä noin kolmen miljardin euron sopeutuksesta, josta 1,6 miljardia toteutetaan menoleikkausten ja loput veronkorotusten kautta. EK pitää sopeutuksen kokoluokkaa oikeana ja velkaantumisen taittamista välttämättömänä. Sopeutuksen rinnalla hallitus teki myös merkittäviä kasvuun kannustavia päätöksiä mm. T&K-panostusten, investointikannusteen ja Tesi-konsernin pääomittamisen myötä.
”Hallituksen toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat välttämättömiä. Vaihtoehtoja sopeuttamiselle ei ole, jotta Suomi ei ajaudu taloudenpidossa EU:n tarkkailuluokalle eikä velkaisesta julkisesta taloudesta muodostu kasvun ja investointien estettä. Jos päätöksiä ei tehdä nyt, ovat ne tulevaisuudessa yhä kipeämpiä”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Veronkorotukset toteutetaan pääosin nostamalla yleistä arvonlisäveroa. Menoleikkauksissa paino on sosiaali- ja terveyspalveluissa.
”Päätetyn korotuksen myötä arvonlisävero on nyt Suomessa korkeampi kuin verrokkimaissamme. Tällä on suora negatiivinen vaikutus ostovoimaan, kulutuskysyntään sekä kaupan alan ja palveluiden kilpailukykyyn. Makeisten muita elintarvikkeita korkeampi alv-kanta johtaa vaikeisiin rajanvetoihin ja lisääntyvään hallinnolliseen taakkaan”, Häkämies sanoo.
Sopeutuksen ohella hallitus päätti kehysriihessä myös uutta kasvua edistävistä toimista.
”Hallitus löysi ahtaissa raameissa tilaa myös uusille kasvupäätöksille. EK esitti alkuvuodesta investointiporkkanaa, joka olisi Suomen vastaus kovaan kilpailuun uuden teknologian hankkeiden sijoittumisesta. Hallituksen päättämä vihreän siirtymän investointien verohyvitys tukee Suomen pärjäämistä tässä kilpailussa. Tarvitsemme kipeästi uusia investointeja esimerkiksi vetyyn, akkuteknologiaan ja teräkseen. Investointien kautta maahan syntyy uusia työpaikkoja ja elinkeinorakenteemme monipuolistuu. Samalla on huolehdittava, että investointiluvituksen sujuvoittaminen etenee ripeästi”, Häkämies sanoo.
Hallitus tekee T&K-rahoituslain mukaisesti merkittäviä panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan ja suuntaa niitä erityisesti tukemaan yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tämä on ollut myös EK:n tavoitteena.
”Suomi tavoittelee T&K-panoksissa neljän prosentin tasoa suhteessa BKT:hen. Valtion rahoituksen osuus tästä on vain 1,2 prosenttia. Jos haluamme päästä tavoitteeseen, julkisella rahoituksella on vivutettava liikkeelle yritysten investointeja T&K-toimintaan. Kehysriihen päätökset painottavat yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä ja tukevat tämän tavoitteen saavuttamista. Tehdyillä linjauksilla voidaan toistaa 2000-luvun alun menestystarina, joka perustui yritysten, korkeakoulujen ja rahoittajien yhteistyölle.”
