EK:n Kuntaranking 2023: Seinäjoen, Rauman ja Salon alueet jälleen mitalisijoilla, Tampere lähestyy kärkikolmikkoa

Seinäjoen seutu arvioitiin jälleen Suomen vetovoimaisimmaksi alueeksi yritystoiminnalle, ilmenee EK:n Kuntaranking-tutkimuksesta. Myös muut mitalisijat menivät jo kaksi vuotta sitten hopeaa ja pronssia napanneille Rauman ja Salon seuduille. Tulosparantajina esille nousevat jo 4. sijalle noussut Tampereen seutu sekä kärkikymmenikköön kiilanneet Lahden ja Ylä-Savon seudut. Kaikkein kovimman nousun teki Kajaanin seutu, joka vahvisti asemiaan EK:n Kuntarankingin keskijoukoissa. Uutena vertailussa oli Porvoon seutu, joka sijoittui heti sijalle 6. Kaikkien 25 seutukunnan tulokset löytyvät tämän tiedotteen lopusta.

Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemässä vertailussa hyödynnetään kahdentyyppistä aineistoa: yrityksille suunnattua kyselyä sekä aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja.

Alueen sijoitukseen vaikuttivat yritysten arvioissa erityisesti seuraavat tekijät: kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyys (esim. kuntapolitiikan päätöksenteko, luvituksen ja kaavoituksen sujuvuus, yritysvaikutusten huomiointi päätöksissä), oman alueen julkiset yrityspalvelut (neuvonta, rahoitus, toimitilat) sekä osallistumismahdollisuus palveluiden tuottamiseen (kilpailu kuntayhtiöiden kanssa, julkiset hankinnat). Huom: Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla.

Kunnille seurantahistorian korkein arvosana, kritiikki silti edelleen voimakasta

Vuoden 2023 tulokset kertovat oikeansuuntaisesta kehityksestä, kertoo EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen:

”Kunnat saivat omilta yrityksiltään mittaushistorian korkeimmat arvosanat. Kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Kritiikkiä esiintyy kuitenkin laajasti ja keskimäärin yritysten antama kokonaisarvosana oli korkeintaan kohtuullinen.”

• Yritykset ovat laajalti tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa osallistua erilaisten kuntapalvelujen tuottamiseen. Kuntayhtiöiden aiheuttamista markkinahäiriöistä sekä kilpailutusten ja julkisten hankintojen ongelmista raportoidaan paljon.
• Valtaosa yrityksistä arvioi maantieteellisen sijaintipaikkansa vastaavan hyvin yritystoiminnan nykyisiin tarpeisiin. Sijaintia koskevissa arvioissa oli kuitenkin nyt kiinnostavia liikahduksia, jotka liittyvät tyypillisesti mm. muutoksiin työvoiman saatavuudessa tai liikenneyhteyksissä. Monilla alueilla vaikuttaa oletettavasti myös Venäjän kaupan tyrehtyminen tai ylipäätään Venäjän läheisyys.
• Osa yrityksistä on tyytymättömiä kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen. Joko aitoa kehittämistä ei tapahdu ja keskustat näivettyvät tai keskustoja kehitetään yritysten tarpeita kuulematta. Tällöin yritysten saavutettavuus voi heikentyä niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmista ja yritykset joutuvat pohtimaan sijaintiaan uudelleen.
• Kriisivuodet ovat myös vahvistaneet alueellista sitoutumista. Esimerkiksi Ylä-Savossa ja Kajaanin seudulla sijainnin arvostus on kohonnut viime vuosien aikana. Lisäksi etätyön läpimurron myötä sekä rekrytointi että bisneksen pyörittäminen on helpottunut ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Jari Huovinen kannustaa kuntia avoimeen ja rakentavaan keskusteluun, jotta kehityskohteet ja myös aidot juurisyyt löydettäisiin:

”Usein selitystä heikolle menestykselle haetaan ensimmäisenä kuntien yrityspalveluista tai kehitysyhtiöiden toiminnasta. Toki niillä on iso vaikutus, mutta tyytymättömyys kumpuaa muualtakin. Avopalautteessa korostui esimerkiksi yritysten turhautuminen paikalliseen politikointiin, puolueiden väliseen eripuraan tai kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön. Tämä näkyy yrityksille poukkoilevana ja tehottomana päätöksentekona, jossa yritysmyönteisyys voi jäädä sanahelinäksi.”

Huovisen mukaan jokaiselta 25 alueelta löytyi sekä vahvuuksia että kehittämiskohteita. Absoluuttiset erot yksittäisten seutujen saamissa arvioissa voivat olla pieniä.

Kuntaranking-kyselyyn vastasi tammikuussa 2023 yhteensä 2 193 yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat edustavat suomalaisia työnantajayrityksiä, joita maassamme on alle 85 000.

*) Saldoluku on muodostettu vähentämällä positiivisten arvioiden %-osuudesta negatiivisten arvioiden %-osuus

EK:n Kuntaranking-tulokset 2023

Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia ja tilastotietoa. Yritykset arvioivat kyselyssä omaa kotikuntaansa, mutta tulokset raportoidaan laajemman seutukunnan tasolla. Seutukunnat perustuvat vuoden 2023 kuntajakoon.