EK:n Suomen koronaopit -raportti kokoaa yhteen koronan onnistumiset ja opit

Tänään julkaistu EK:n Suomen koronaopit -raportti käy läpi pandemian eri vaiheissa tehtyjä päätöksiä ja toimenpiteitä. Niitä peilataan ehdotuksiin ja vaatimuksiin, joita EK on matkan varrella esittänyt. Vaikka kokonaisuutena onnistuimme kohtuullisen hyvin, mennyt korona-aika osoitti monia puutteita lainsäädännössä, varautumisessa ja yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Niistä on syytä oppia, jotta jatkossa vastaavissa tilanteissa elinkeinoelämän tarpeet voitaisiin huomioida paremmin.

Korona -pandemia iski yllättäen globaaliin maailmaan lamauttaen ja jopa sulkien yhteiskuntia ja niiden talouksia. Pandemia osoitti maailman keskinäisriippuvuuden, mikään kolkka ei taudilta välttynyt. Yhteinen kriisi kannusti myös yhteistyöhön eri foorumeilla, vaikka alkuun ei kilpailultakaan vältytty eri maiden kesken mm. suojavälinehankinnoissa.

Suomi on pärjännyt kohtuullisen hyvin pandemian torjunnassa. Jokainen ihmishenki on arvokas, mutta vertailussa Suomi pärjäsi hyvin esimerkiksi kuolleisuustilastoissa; Suomessa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleita 7.2.2022 mennessä on ilmoitettu kaikkiaan 2.058. Näistä alle 70-vuotiaita on ollut vain 347 henkilöä eli kuolleisuus on painottunut selkeästi vanhempiin ikäryhmiin.

Kuva 1: Kumulatiivinen vertailu varmistetuista COVID -19-viruksen aiheuttamista kuolemista miljoonaa asukasta kohden per 6.2.2022 (Lähde OurWorldInData.org / Johns Hopkins University CSSE COVID-19 Data)

Myös talouden isku jäi pelättyä pienemmäksi, vaikka se osuikin rajusti erityisesti palvelualoihin.

Kuva 2: Koronarajoitukset osuivat erityisesti palvelualoihin – osa edelleen vaikeuksissa syksyllä 2021 (Lähde: Tilastokeskus, liikevaihdon kuukausikuvaajat (Macrobond))

Mennyt korona-aika osoitti monia puutteita lainsäädännössä, varautumisessa ja yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Niistä on syytä oppia ja olemme EK:ssa valmiita käymään avointa keskustelua, mitä voimme menneestä oppia ja missä parantaa tulevaisuudessa.

Suomen koronaopit -raportti käy läpi koronan eri vaiheissa tehtyjä päätöksiä ja toimenpiteitä. Arvioimme, mikä meni hyvin, ja missä oli parantamisen varaa.

Syitä kohtuullisen hyvään pärjäämiseen ovat ainakin:

• Suomen maantieteellinen sijainti – saimme muutaman viikon lisäaikaa suhteessa moniin EU-maihin ja pystyimme hyödyntämään niiden kokemuksia taudin torjunnassa.
• Suomalaiset kansalaiset ja yritykset – noudattivat erilaisia määräyksiä koronan alkuvaiheessa erittäin hyvin – vasta viime kuukausina eri rajoituksia ja määräyksiä on alettu vastustaa tiettyjen kansanryhmien toimesta.
• Alkuvaiheen toimet ml. valmiuslain käyttöönotto ja sulkutoimenpiteet niin palveluissa kuin kouluissa tuottivat tulosta.
• Maan hallitus piti alkuvaiheessa säännöllisesti tiedotustilaisuuksia, joissa kerrottiin tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä ja tätä kautta viestintä onnistui kohtuullisen hyvin.
• Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat keväällä 2020 poikkeuksellisen nopealla aikataululla tilapäiset työlainsäädännön joustot mm. työeläkemaksuun ja yt-menettelyaikoihin sekä ulkomaalaisten työnteko-oikeuksien väliaikaiset laajentamiset. Kokonaisuuden osana sovittiin myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston laskennan pysäyttämisestä sekä alkuomavastuun poistamisesta määräajaksi. Näillä toimenpiteillä oli iso merkitys ja ne auttoivat työnantajayrityksiä pahimman yli.
• Hallitus teki heti kriisin alkuvaiheessa työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n johdolla rahoitushuollon turvanneita päätöksiä – Finnvera takasi pankkien rahoitusta, lainsäädännöllä helpotettiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä maksuvaikeuksissa mm. tekemällä helpotuksia konkurssilainsäädäntöön.
• Suomessa teollisuus pyöri keskeytyksettä ja tällä oli iso myönteinen vaikutus maamme taloudelliseen tilaan.
• Kansainvälinen lääketeollisuus onnistui erinomaisen hyvin ja pystyi nopeasti tuottamaan rokotteen, jonka merkitys on ollut aivan keskeinen, koska kaikilla toimilla on ”ostettu” aikaa rokotteen saamiseen saakka.

Epäonnistumisia ja kehitettäviä asioita:

• Hallitus toimi julkis- ja viranomaisvetoisesti, eikä lukuisista avuntarjouksista ja yhteistyöehdotuksista huolimatta ottanut yksityistä sektoria kumppanikseen eri toimintoihin. Tämä asenne on jatkunut koko koronan ajan. Kriisissä pitäisi kaikki voimat valjastaa yhteiseksi hyväksi. Tämä olisi tarkoittanut parempaa yhteistyötä suojatarvikkeiden ulkomaisessa hankinnassa, työterveyden kytkemistä testaamiseen nyt tapahtunutta nopeammin sekä STM:n ohjausta työterveyden mukaan ottamiseen rokottamisessa. Nyt työterveyden mukaan otto oli kaupunkien ja kuntien vastuulla ja tiiviimpi yhteistyö alkoi vasta, kun julkisen puolen hoitovelka kasvoi liian suureksi. STM:n olisi pitänyt ohjata kuntia määrätietoisemmin. EK esitti maan hallitukselle elinkeinoelämän mukaan ottamista valmisteluun, jotta eri päätösten vaikutukset olisi voitu ottaa paremmin huomioon. Valmistelu on ollut STM-vetoista ja vaikutusarviointi puutteellista. Tämä EK:n esitys valmisteluelimestä ei edennyt maan hallituksessa.
• Hallituksen valmistelu ja päätöksenteko on ollut riitaisaa ja hapuilevaa. On ollut epäselvää, mihin faktoihin päätöksenteko kulloinkin perustuu, vaikka THL ja johtavat lääkärit ovat onnistuneet asiantuntijoina ja viestijöinä hyvin. Presidentti Niinistön aloite ”koronanyrkistä” oli perusteltu. Siinä maan hallituksen avuksi ja tueksi olisi perustettu erityinen elin, joka olisi koostunut keskeisten ministeriöiden edustajista, johtavista asiantuntijoista sekä elinkeinoelämän edustajista. Sen tehtävänä olisi ollut eri skenaarioiden valmistelu ja niihin soveltuvien toimintamallien teko. Tämä toimintatapa tulisi ottaa käyttöön seuraavan ison kriisin hoidossa.
• Hallitus on tehnyt uusia rajoituspäätöksiä hyvin nopealla aikataululla ja edellyttänyt yritysten reagoivan niihin lähestulkoon päivän varoitusajalla. Rajoitusten lieventäminen ja purkaminen sitä vastoin on koko koronan ajan osoittautunut huomattavan vaikeaksi ja hitaaksi ja niitä päätöksiä on tehnyt ”pakotettuna” ja monissa tapauksissa viimeisenä Euroopassa. Tiukoista rajoituksista tuli sääntö ja monissa tapauksissa Suomessa rajoitukset olivat tiukimmasta päästä, vaikka tautitilanne oli vertailumaita parempi.
• Yksityinen työterveyshoito on ollut merkittävä apu koronatoimissa niin testaamisessa kuin rokottamisessa. Molemmissa maan hallitus ja STM myöhästyi päätöksenteossa ja aikaisempi työterveyden hyödyntäminen olisi vaikuttanut taudin torjumisessa. Lopulta tehty päätös Kela -korvauksissa loi edellytykset työterveyshuollon mukaantuloon testaamiseen. Sen sijaan rokottaminen alkoi vasta paljon myöhemmin, kun rokotteita vihdoin saatiin myös työterveyshuoltoon.
• STM:n toiminta maskien käytön torjumisessa oli kyseenalaista. Se virkavastuulla vähätteli maskien käytön hyötyjä, vaikka samaan aikaan suomalaiset näkivät tiedotusvälineistä, miten maskeja käytettiin muissa maissa. Myöhemmin kanta lieveni, mutta tämä episodi jätti ikävän leiman STM:n asiantuntijuuteen. Suojatarvikkeiden tilanne oli koronan alkaessa heikko, eikä STM ollut valvonut sairaaloiden varautumista. Se oli laiminlyöty. Suojatarvikkeiden hankinnassa Huoltovarmuuskeskus ei osannut hyödyntää EK:n tekemää tarjousta lähes 50 suomalaisyrityksen avusta tehdä hankintoja Kiinasta. Kotimainen suojatarviketuotanto käynnistyi TEM:n nopeiden ja tulosta tuottaneiden toimien seurauksena, joissa EK avusti ministeriötä.
• Hallitus on ollut monissa kohdin sisäisesti erimielinen ja tätä keskustelua ja riitelyä on käyty julkisuudessa aiheuttaen hämmennystä ja epätietoisuutta. Hallituksen olisi pitänyt käydä sisäiset keskustelut ensin, tehdä päätöksiä ja tulla sitten ulos yhtenäisellä viestillä.
• Viestintä muutoinkin on ollut koronatoimissa haastavaa ja ristiriitaisuus on aiheuttanut kansalaisissa ja yrityksissä epätietoisuutta tehdyistä päätöksistä. Belgiassa esimerkiksi kansalaiset ovat saaneet Belgian ”koronanyrkin” kokouksen jälkeen mobiilipuhelimiinsa viestin siitä, mitä päätöksiä tai rajoituksia kussakin kokouksessa on päätetty ja miten nämä päätökset vaikuttavat arkielämään.
• Kustannustukia on tähän mennessä myönnetty viidellä kierroksella ja kuudes on alkamassa. Tukien taso Suomessa oli vuonna 2020 suhteessa bruttokansantuotteeseen EU:n kolmanneksi alhaisin. Vain Kroatiassa ja Irlannissa taso oli Suomea alempi. Vuoden 2021 vertailutietoja ei vielä ole käytettävissä. Lisäksi tuista kommunikointi ja epävarmuus maksatuksissa ovat aiheuttaneet kritiikkiä. Siksi olisi ollut perusteltua, kuten joissakin muissa maissa, että rajoituspäätöksiin olisi aina sisällytetty lupaus kustannustuesta ja sen aikataulusta. Nyt yrittäjiä on pidetty epätietoisina. Valtionkonttorille on annettava tunnustus kustannustukien haun ja käsittelyn sujuvuudesta.

Johtopäätöksiä ja suosituksia:

• Maan hallituksen tulisi vastaavan kriisin kohdatessa perustaa erityinen koronaministeriryhmä ja sille avuksi ”koronanyrkki”. Nyrkki tekisi valmistelutyötä ja pyrkisi ennakoimaan tulevia kehityskulkuja. Suomessa on koronatoimissa aina reagoitu muutoksiin, ei ennakoitu niitä. Näin toimissa on lähestulkoon aina oltu myöhässä.
• Tämä johtamistapa mahdollistaisi paremmin vaikutusarvioinnit, jotta eri näkökulmat tulisivat paremmin huomioon otetuiksi. Nyt erityisesti lasten ja opiskeluikäisten asema on ollut alistettuna puhtaasti terveydenhoidolle. Näin voitaisiin toivottavasti välttää se, että koronalasku joillekin kansalaisille kasvaa kohtuuttomaksi.
• Valmiuslainsäädännön puutteet ja toimivuus tulee arvioida ja EK tukee maan hallituksen aloittamaa työtä. Toimivaltasuhteet suojatarvikehankinnoissa tulee määritellä nykyistä selvemmin hyvinvointialueiden ja HVK:n kesken ja huolehtia paremmasta varautumisesta. Huoltovarmuuden kannalta kriittisten osaamisten tarve on kartoitettava ja muodostettava strategia niiden varmistamiseksi. Tehohoitopaikkojen määrää tulee nostaa, koska se tulee jatkossakin olemaan kriittinen resurssi ja ohjaa kriisitoimia.
• Heti mahdollisen kriisin (olettaen, että kyseessä on pandemian kaltainen) iskiessä, tulee julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ottaa keskeiseen asemaan ja valjastaa molemmat torjuntaan. Työterveydellä on suora toimiva yhteys lähes kahteen miljoonaan palkansaajaan ja tämä vahvuus tulee jatkossa ottaa heti alussa käyttöön.
• Yhteistoiminta EU:n tasolla tulee hyödyntää entistä paremmin niin rokotteissa kuin yhteisissä matkustussäännöissä ja lisäksi tulee miettiä, mitä muita kriisitoimia olisi perusteltua tehdä EU-tasolla. Pandemian kaltaisiin kriiseihin parasta ennalta varautumista on turvata tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kansainväliset yhteydet ja valmius monialaiseen yhteistyöhön.
• Rajoituspäätöksiä tehtäessä tulee erityistä huomiota kiinnittää päätösten välttämättömyyteen, tarkkarajaisuuteen ja oikeasuhtaisuuteen. Vain siten päätöksille saadaan kansalaisten enemmistön ja yritysten tuki. Mikäli rajoituspäätöksiin tulevaisuudessa joudutaan turvautumaan, tulee päätöksenteon yhteydessä kertoa myös korvaamistoimien taso ja aikataulu.
• Pandemian juurisyihin kuten villieläinkauppaan tulee määrätietoisesti hakea ratkaisu kansainvälisellä tasolla. Samalla tulee arvioida, mitä muita juurisyitä eri kriisiskenaarioihin liittyy ja miten yhteistyöllä niitä voitaisiin ehkäistä.