EK:n Vientibarometri: Viennin pohjakosketus jo koettu – nyt haettava kasvua Aasiasta  

EK:n tuore Vientibarometri antaa viitteitä suomalaisten vientiyritysten näkymien parantumisesta seuraavalle puolelle vuodelle, sillä enää 18 prosenttia ennakoi viennin supistuvan, kun alkuvuonna luku oli 27 prosenttia. 80 prosenttia yrityksistä uskoo viennin ennallaan säilymiseen tai kasvuun, kun alkuvuonna näin arvioi 70 prosenttia. EK:n johtaja Timo Vuoren mukaan yritykset odottavat, että Suomi vahvistaa Aasiaan suuntautuvia vientiponnisteluita ja että EU:n kauppasopimukset karsivat Aasian kaupan esteitä.

Tullin uunituoreen tilaston mukaan tammi-elokuussa Suomen tavaraviennin arvo laski vielä 5,5 prosenttia vuoden 2023 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. EK:n Vientibarometri kuitenkin viittaa siihen, että viennin lasku on pysähtymässä ja edellytykset kasvukäänteelle ovat avautumassa. Vientibarometriin vastasi 371 ulkomaankauppaa tekevää työnantajayritystä elo-syyskuussa 2024.

Viennin nopeaa piristymistä ei kuitenkaan voi vielä odottaa, arvioi EK:n kansainvälisestä kaupasta vastaava johtaja Timo Vuori:

”Yritysten suurimmat kasvuodotukset kohdistuvat Suomen päävientimarkkinoille – Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan, joissa kasvun ennakoidaan olevan hidasta. Sen sijaan yritysten odotukset Kiinan ja USA:n suhteen ovat alkuvuotta heikommat, syynä Kiinan kasvuhaasteet ja USA:n talouden lisääntyvä epävarmuus presidentinvaalien alla”.

Yritykset odottavat EU:n avaavan markkinoita ja näin vahvistavan kilpailukykyä

Vientibarometrin mukaan peräti 68 prosenttia yrityksistä toivoo EU:n helpottavan kauppaa erityisesti USA:n kanssa ja lähes 50 prosenttia Aasian maiden kanssa. Yritykset katsovat nyt EU-komission suuntaan, tulkitsee Timo Vuori:

”Tulevalta EU-komissiolta yritykset odottavat toimia, joilla vahvistettaisiin transatlanttista yhteismarkkinaa USA:n kanssa ja karsittaisiin kaupanesteitä vienniltä ja tuonnilta Aasian kasvumarkkinoilla. Samaan aikaan EU:n toivotaan terävöittävän Euroopan ja Suomen omaa kilpailukykyä järkevällä kauppa- ja teollisuuspolitiikalla sekä investointeja ja kasvua vauhdittavilla toimilla.”

Kysyttäessä viennin kasvua haittaavia tekijöitä kansainvälisillä markkinoilla yrityksistä 58 prosenttia ilmoittaa suurimmiksi haasteiksi poliittisen epävarmuuden, 31 prosenttia nostaa esille inflaation ja korkotason sekä 18 prosenttia logistiikkahaasteet. Tilanne ei tältä osin ole muuttunut alkuvuodesta.

Kotimaan päässä vientiä vaikeuttaa eniten kustannusten nousu (koskee 57 prosenttia yrityksistä), osaajapula (22 %) ja tuotantokapasiteettipula (11 %). Tältäkin osin haasteet ovat samankaltaiset kuin alkuvuonna.

Vientiyritysten liiketoiminnan muutokset on jo tehty

Markkinamuutokset ja epävarma maailmantilanne ovat jo pitkään vaikeuttaneet monella tapaa kansainvälistä kauppaa. Kahden viime vuoden aikana tehdyt EK:n Vientibarometrit osoittavat, että suomalaisyritykset ovat jo pidempään sopeuttaneet liiketoimintaansa näihin haasteisiin.

Tuoreimman Vientibarometrin mukaan 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa yhä jatkaneensa varastojen kasvattamista, kun vastaava luku alkuvuonna oli yli 40 prosenttia. Toimitusketjujen hajauttamista on jatkanut 6 prosenttia yrityksistä, kun alkuvuonna luku oli 50 prosenttia.

Suomen haettava uusia vientimaita ja varmistettava kilpailukykyään

EK:n Vientibarometri osoittaa Suomen viennin päämarkkinoiden olevan edelleen vahvasti hitaan kasvun Euroopassa, vaikka maailmankaupassa kasvua syntyy entistä selkeämmin Aasiassa. Vastaavasti kotimaassa yritykset ilmoittavat viennin kasvun jarruksi kustannusten nousun sekä osaaja- ja tuotantokapasiteettipulan.

“Suomalaisten vientiyritysten olisi nykyistä paremmin päästävä mukaan valikoiduille Aasian kasvumarkkinoille, mikä vaatii Suomelta näihin maihin vienninedistämisponnisteluiden vahvistamista. Samalla on pidettävä kotimaisin toimin huoli, ettei yritysten kasvu jää kiinni osaajapulasta tai tuotantokapasiteetin puutteesta,” muistuttaa Timo Vuori.