EK:n yrityskysely: Ukrainan kriisi vaikeuttaa liiketoimintaa, Venäjä-pakotteet hyväksytään yleisesti, Natoon liittyminen saa kannatusta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK kysyi työnantajayrityksiltä niiden näkemyksiä Ukrainan kriisin sekä Venäjä-pakotteiden vaikutuksista liiketoimintaan sekä Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon. Kyselyyn vastasi yli 1100 yritystä.
41,5 prosenttia yrityksistä arvioi Ukrainan kriisin haittaavan toimintaa vähintään jonkin verran. Mitä suurempi yritys, sen todennäköisemmin se ennakoi haittavaikutuksia. 43,6 prosenttia yrityksistä arvioi kriisin haittaavan tuotteiden ja palvelujen myyntiä, 29,7 prosenttia arvioi tilanteen vaikeuttavan raaka-ainehankintoja ja 19,6 prosenttia haittaavan logistiikkaa. ”Niiden yritysten osuus, jotka arvioivat käynnissä olevan kriisin vaikuttavan toimintaansa, on iso. Vastaukset kertovat suuresta epävarmuudesta”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi.
Työnantajayritykset suhtautuvat Venäjä-pakotteisiin erittäin myönteisesti, vaikka monessa yrityksissä niistä koituu toiminnalle haittaa. 93,6 prosenttia yrityksistä hyväksyy pakotteet. 32,1 prosenttia vastaajista arvioi Venäjä-pakotteiden todennäköisesti haittaavan liiketoimintaa. Suuryrityksissä haittavaikutuksia ennakoi suurempi määrä eli 55,6 prosenttia vastaajista.
NATO-kannatus kansalaisten arviota korkeammalla
Selvä enemmistö eli 54,7 % työnantajayrityksistä kannattaa Suomen liittymistä Natoon. 33,7 % ei osannut vastata ja 11,6 % vastusti. Suuryrityksissä Nato-kannatus oli selkeästi korkeampaa, 66,7 % vastaajista kannatti liittymistä Natoon.
”Vastaukset osoittavat, että suomalaiset työnantajayritykset tuomitsevat yleisesti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja antavat vahvan tuen EU:n asettamille Venäjä-pakotteille, vaikka niistä onkin haittaa monen toiminnalle. Myönteinen kanta Suomen liittymiseksi Natoon ei ollut yllätys. Asia tulee selvittää perusteellisesti, keskustelua on käytävä faktapohjaisesti ja muuttunut turvallisuustilanne tiedostaen. Turvallisuuskysymyksillä on väistämättä vaikutusta myös Suomen elinkeinoelämään”, Jyri Häkämies toteaa.
Tutkimuksesta:
EK teki kyselyn jäsenyrityksilleen 28.2.-1.3.2022. Tulokset perustuvat kerättyyn yritysaineistoon ja siitä tehtyihin analyyseihin. Analyyseissä oli mukana yhteensä 1 136 työnantajayrityksen vastaukset. Aineiston analyyseissä on hyödynnetty päätoimialojen ja yrityskokoluokkien mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä suuntaa antavasti työnantajayritysten perusjoukkoon. Tuloksia tulkittaessa on huomattava, että vastausaktiivisuus tämänkaltaisissa kyselyissä voi muodostua suurimmaksi kriisistä eniten kärsivissä yrityksissä.
