Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta.
Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti.
”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
EK on peräänkuuluttanut fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä yhdessä Pohjoismaiden elinkeinoelämän järjestöjen ja kansainvälisten bisnesjärjestöjen ja yritysten kanssa.
Belémin ilmastokokouksen isoja tavoitteita oli saada maailman mailta uudet, päivitetyt päästövähennyssitoumukset (National Determined Contributions, NDC). Niitä toi kokouspöytään ainakin 115 maata, joiden osuus globaaleista päästöistä on 77 prosenttia. Uusien sitoumusten myötä päästöjen kasvua saataisiin leikattua 12 prosenttiyksikköä enemmän vuoden 2019 ennusteisiin verrattuna. On valitettavaa, että uupumaan jäi esimerkiksi Intian kaltaisen ison talouden päästövähennyssitoumus.
Edistymistä nähtiin kehittyvien maiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksessa, jota päätettiin kolminkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Samoin päästiin eteenpäin yhteisissä mittareissa, joilla ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti.
Maapaviljonki nosti Suomen huomioarvoa
”Myönteistä Belémin kokouksessa oli Suomen aktiivinen esiintyminen päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Suomen näkyvyyttä vahvisti oma maapaviljonki, jossa yritykset, kaupungit, tutkimuslaitokset ja järjestöt pääsivät esittelemään osaamistaan ja ratkaisujaan kovatasoiselle kansainväliselle yleisölle”, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
Paviljongissa puhuivat mm. ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, elinkeinoministeri Sakari Puisto ja ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala sekä korkean tason yritysedustajia ja muiden maiden ja EU:n päätöksentekijöitä. Kaiken kaikkiaan Suomen paviljongissa järjestettiin lähes 80 tilaisuutta, joissa esiintyi noin 270 puhujaa eri maista.
