Elinkeinoelämän EU-tavoitteet 2025: Talouden kasvukäänne on Euroopan kohtalonkysymys
EU:n on tavoiteltava nyt tosissaan globaalin innovaatiokilpailun kärkipaikkaa. Kilpailukykyä on rakennettava keventämällä sääntelytaakkaa, edistämällä puhdasta siirtymää ja hakemalla uusia kauppakumppanuuksia ennennäkemättömällä tarmolla. Ukrainan tuki ja panostukset turvallisuuteen on nostettava uuteen mittakaavaan.
Komission odotetaan ensi viikolla julkistavan vuotta 2025 koskevan työohjelman, joka samalla viitoittaa pidemmällekin lähivuosien EU-politiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitolla EK:lla on myönteiset odotukset työohjelman painopisteille, arvioi johtaja Lotta Nymann-Lindegren:
”Komissio on nyt nostamassa kasvua ja kilpailukykyä EU:n kärkitavoitteeksi, kuten välttämätöntä onkin. Perusasiat pitää saada kuntoon; sisämarkkinaesteet on purettava ja liiallisen sääntelyn aiheuttamaan kilpailukykyhaittaan on puututtava konkreettisin toimin. Kasvun ja uudistumisen tavoite on nostettava keskiöön myös EU-rahoituksessa sekä pääomamarkkinoiden kehittämisessä.”
”Investoinnit uusiin, tuottavuutta lisääviin puhtaisiin teknologioihin, liiketoimintaan ja osaamiseen ovat välttämättömiä. Ilmastotavoitteista on tärkeää pitää kiinni, mutta yrityksille tulee antaa paremmat mahdollisuudet valita keinot niiden toteuttamiseksi kustannustehokkaasti ja kaikkia teknologioita hyödyntäen.”
Euroopan on panostettava puolustukseen ja varautumiseen selvästi nykyistä enemmän. Suomen osaamiselle on tässä käyttöä, mutta saavutettavuuden ja raja-alueiden tilanteen parantamiseen tarvitaan myös eurooppalaisia ratkaisuja. Euroopan vastuu Ukrainan tukemisessa voi moninkertaistua ja siihen on löydettävä rahoitusratkaisut.
Digiteknologioiden ja varsinkin tekoälyn suhteen komission rima on kiitettävän korkealla. Maailmanluokan kilpailukyvyn saavuttamiseksi EK peräänkuuluttaa huippupanostuksia kärkiteknologioihin ja yritysten investointien vauhdittamista. Avainasemassa ovat suurteholaskenta, data ja pilvipalvelut. Sääntelyn osalta tarvitaan malttia keskittyä nykyisten säädösten laadukkaaseen toimeenpanoon.
Poimintoja EU-tavoitteistamme vuonna 2025
Talous ja kilpailukyky:
Sisämarkkinoiden on tuettava nykyistä tehokkaammin yritysten avointa ja markkinaehtoista kilpailua. Tämä vaatii yhdenmukaisempaa EU-sääntelyn täytäntöönpanoa ja tehokkaampaa valvontaa. Sääntelyn kilpailukykyvaikutukset on arvioitava huolellisesti ja yritysten hallinnollista taakkaa ja raportointivelvoitteita kevennettävä systemaattisesti. EU-rahoitus on kohdennettava jatkossa vahvemmin kilpailukykyä, vihreää siirtymää ja turvallisuutta edistäviin tarkoituksiin. Valtiontukikilpailusta on pyrittävä eroon ja vahvistettava sen sijaan kilpailullisin perustein myönnettävää EU-tason investointirahoitusta. Verotuksen on oltava kilpailukykyistä ja ennakoitavaa.
Vihreä ja digitaalinen kasvu:
Eurooppa tarvitsee kunnianhimoista ilmasto-, energia- ja ympäristöpolitiikkaa, jolla samalla vahvistetaan yritystemme kilpailukykyä ja teknologiaosaamista puhtaassa taloudessa. Sääntelyn lähtökohtana tulee olla teknologianeutraalius ja kustannustehokkuus. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tarvitaan uusia markkinaehtoisia kannustimia. Vihreän siirtymän investointien edistämiseksi myös luvitusprosessien sujuvoittamista koskevia käytäntöjä on laajennettava. TKI-rahoitusta on kasvatettava sekä jäsenmaissa että EU-tasolla niin, että myös yritysvetoisen TKI-toiminnan jatkuvuus turvataan.
Kauppasuhteet ja kansainvälinen asema:
EU:lta tarvitaan kauppapolitiikkaan aiempaa aktiivisempi ote, jolla edistetään uusia kumppanuuksia ja puututaan haitallisiin riippuvuuksiin. Samalla on varmistettava kriittisten raaka-aineiden saanti ja tuotantoketjujen kriisinkestävyys. Puolustusteollisuutta on vahvistettava sekä rahoitusta että yhteistyötä kehittämällä. EU:n on varmistettava jatkuva ja riittävä tuki Ukrainalle niin sodassa, jälleenrakennuksessa kuin EU-jäsenyysprosessissa.
Työmarkkinat ja osaajien saatavuus:
Tavoitteena on kasvua ja hyvinvointia edistävä, pohjoismaisen mallin toimintaedellytykset säilyttävä eurooppalainen työmarkkina. Osaajien saatavuutta on parannettava edistämällä työ- ja koulutusperäistä maahanmuuttoa sekä lisäämällä työntekijöiden liikkuvuutta EU:n sisällä. Siksi on tärkeää purkaa sisämarkkinaesteitä myös palvelusektorilla ja edistää tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisen helpottamista.
