Elinkeinoelämän järjestöt: Suomi tarvitsee työmarkkinauudistuksia 

Elinkeinoelämän järjestöt kannustavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta toteuttamaan budjettiriihessään työmarkkinauudistuksia. Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin tällä vaalikaudella jää haaveeksi, jos vaikuttavia rakenneuudistuksia ei tehdä.

Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät pitävät työllisyysasteen nostamista erittäin tärkeänä talous- ja työllisyyspolitiikan tavoitteena. Sen merkitystä korostavat huoltosuhteen voimakas heikkeneminen ja julkisen velan kasvu. Jos työllisyysaste ei nouse, se syö pohjan hallituksen finanssipolitiikalta. Myös talouden suhdanteiden heikkeneminen korostaa työmarkkinareformien merkitystä.

Elinkeinoelämän järjestöjen mielestä Suomessa tarvitaan toimia, jotka lisäävät niin työn tarjontaa kuin sen kysyntää sekä vahvistavat tuottavuutta. Järjestöt kannustavat hallitusta ja työmarkkinajärjestöjä uudistamaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa, lisäämään paikallista sopimista, joustavoittamaan työelämän säätelyä, helpottamaan ulkomaalaisten työllistymistä Suomeen, lisäämään oppisopimiskoulutusta sekä uudistamaan sosiaaliturvaa ja perhevapaajärjestelmää.

Järjestöt muistuttavat, että työllisyysasteen nostamiseen on keinoja, joiden toimivuudesta on vahvoja näyttöjä Suomen kilpailijamaista. Keinoja on syytä ottaa rohkeasti käyttöön, jotta suomalaisen hyvinvointivaltion taloudellinen perusta ei murene.

Elinkeinoelämän järjestöt varoittavat hallitusta liian löysästä finanssipolitiikasta. Kun työvoiman puute rajoittaa monen yrityksen kasvua ja talousnäkymät ovat ennusteiden mukaan heikkenemässä, on vaarallista tehdä parin miljardin euron alijäämään päätyvä talousarvio. Hallituksen pitää varautua myös negatiiviseen talousshokkiin, vaikka sellaista ei ole tällä hetkellä näköpiirissä. Kun shokki joskus tulee, julkisen talouden pitäisi olla paremmin tasapainossa ja julkista velkaa vähemmän.