Elinkeinoelämän järjestöt: Yksityiset sote-palveluntuottajat avuksi hoitojonojen purkuun

Hallitus päätti budjettiriihessä, että perusterveydenhuollon seitsemän päivän hoitotakuu tulee voimaan tämän vaalikauden aikana. Kiireettömään hoitoon pääsyn määräaikaa tiukennetaan siis nykyisestä kolmesta kuukaudesta seitsemään päivään.

EK, Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari pitävät päätöstä erinomaisena.

− Hoitojonot ovatkin venähtäneet häpeällisen pitkiksi. Viimeisten tilastojen valossa viikon hoitotakuun ulkopuolella olisi perusterveydenhuollossa yli 18 000 ihmistä. Lisäksi tuhannet jonottavat kiireettömään erikoissairaanhoitoon ja hammashoitoon todella pitkään. Helsingissä pelkästään takaisinsoittoa hammaslääkäriltä on joutunut odottamaan viikkoja, jopa kuukauden, huomauttaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Hän lisää, että tilanne voidaan kuitenkin muuttaa. Uusien hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat maaliskuussa, ja niiden pitäisi varsin pian linjata, miten jokaisella alueella sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään sote-uudistuksen mahdollistamissa raameissa.

− Viimeistään nyt pitää tunnistaa ja ottaa käyttöön yritysten ja järjestöjen resurssit hoitojonojen purkamiseksi ja myös pitkällä tähtäimellä ihmisten hoitoon pääsyn tai avun saamisen helpottamiseksi, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Keinoja on useita: ostopalvelusopimukset, palvelusetelin laajempi käyttö ja Kela-korvausjärjestelmän kehittäminen.

− Kaikkia näitä keinoja tulevat hyvinvointialueet voivat käyttää, kaikilla niillä lyhennetään julkisen terveydenhuollon jonoja. Hyvinvointialueiden kannattaa käydä säännöllistä keskustelua palveluja tuottavien yritysten ja järjestöjen kanssa, jotta hyvinvointialueella on kattava kuva alueen mahdollisuuksista, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Elinkeinoelämän järjestöt huomauttavat, että hyvinvointialueet voivat asettaa kaikki palveluntuottajat kuvitteelliseen riviin, vertailla niitä ja valita toimijoista parhaan. Ne voivat myös huolehtia siitä, että niiden omien yksiköiden kustannukset ovat läpinäkyviä ja julkisesti saatavilla. Näin julkisten ja yksityisten toimijoiden vertailusta tulee mahdollista.

− Kiireellisin tehtävä on kuitenkin varmistaa yritysten ja järjestöjen tiivis mukana olo palvelujen suunnitteluvaiheessa. Se ei maksa mitään, mutta hyötyä se varmasti tuo, niin taloudellisia kuin aineettomia, EK:n Häkämies päättää.

Jyri Häkämies

Mikael Pentikäinen

Juho Romakkaniemi