Energiatuet kohdennettava uusiin innovaatioihin

Julkiset tuet tulisi EK:n mukaan kohdentaa esimerkiksi liikenteeseen, jotta Suomi selviäisi EU:n tulevista tiukoista päästövähennysvelvoitteista. Kypsien sähköntuotantomuotojen sijaan tulisi tukea uusia teknologioita, demoja ja pilotteja.

Kansallisen energia- ja ilmastostrategian valmistelu otti askeleen eteenpäin, kun työ- ja elinkeinoministeriö julkisti tänään uusiutuvan energian tukimalleja pohtineen työryhmän raportin. Nyt on harkittava huolella, kuinka Suomen rajalliset julkiset tukieurot käytetään viisaimmin, korostaa EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström:

– On odotettavissa, että Suomelle osoitetaan hyvinkin tiukat päästövähennysvelvoitteet, kun EU määrittelee pian jäsenmaakohtaisia ilmastotavoitteita päästökaupan ulkopuolisille aloille. Tällöin esimerkiksi liikennepäästöjen vähentämisestä aiheutuu huomattavia lisäkustannuksia, jotka heijastuvat laajasti Suomen kansantalouteen niin kotimaassa kuin viennissä. Kansalliset tuet tulisi siis kohdentaa niille aloille, missä meillä on suorat kansalliset päästövelvoitteet.

Uusiutuvan energian nykyisen tukijärjestelmän eli syöttötariffien arvioidaan aiheuttavan voimassaoloaikanaan jopa 3,5 miljardin euron kokonaiskustannukset. Tämän päälle ei ole varaa rakentaa enää uutta tukijärjestelmää.

Kansallisten energiatukien haasteena on muutoinkin se, että ne ovat ns. päällekkäistä ohjausta suhteessa EU:n päästökauppaan. Näin ne vesittävät päästökaupan ohjausvaikutusta pitämällä päästöoikeuksien hinnan alhaisena. Tämän valossa ideaaliratkaisu niin Suomelle kuin koko EU:lle olisikin ns. nollaratkaisu, joka jäi tämänpäiväisestä työryhmäraportista puuttumaan. Nollaratkaisussa uusiutuvaa energiaa edistettäisiin puhtaasti päästökaupan keinoin, ei kansallisin järjestelmin, Ohlström perustelee.

Johtoajatuksena tulisi EK:n mukaan olla se, että uusiutuvaa energiaa edistetään mahdollisimman teknologianeutraalisti, markkinaehtoisesti ja kansantalouden kokonaisedun mukaisesti.

– Jos kansallisia tukia ylipäätään käytetään, ne tulisi kohdistaa ei-kypsille teknologioille. Energia-alan paljon kaivattua kokeilukulttuuria olisikin se, että tuetaan demonstraatioita ja pilotteja liittyen esimerkiksi uusiin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen.

Pilottien ja demojen kautta pystyisimme myös vauhdittamaan suomalaisen cleantechin kypsymistä vientimarkkinoille, sanoo EK:n johtaja Sari Siitonen:

– Suomen kannattaa kääntää katseet maailmalle ja tavoitella ns. positiivista hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälki kuvaa ilmastotekojemme globaalia vaikuttavuutta – eli kaikkea sitä hyvää, mitä voimme päästöjen vähentämiseksi tehdä myös omien rajojemme ulkopuolella. Kun panostamme vähähiilisen osaamisen vientiin, meidän on mahdollista moninkertaistaa Suomen positiiviset ilmastovaikutukset verrattuna siihen, että toimenpiteet kohdistuisivat vain kotimaahan.

Tutustu TEM-työryhmän raporttiin: Uusiutuvan energian tukijärjestelmien kehittämistyöryhmän loppuraportti.