EU:n ilmastotavoitteet 2040: Suomen vihreät investoinnit tarvitsevat vetoapua Euroopasta
EU:n on tavoiteltava kunnianhimoisia päästövähennyksiä siten, että vihreän talouden kilpailukyky huomioidaan nykyistä vahvemmin. Suomi tarvitsee EU:sta vetoapua siihen, että vihreään siirtymään liittyvät investointiaikeet saataisiin liikkeelle.
EU:ssa valmistaudutaan ilmastopolitiikan seuraavaan vaiheeseen: komissio antaa ensi keväänä ehdotuksensa EU:n uudesta ilmastotavoitteesta vuodelle 2040. Samalla avautuu mahdollisuus uudistaa EU:n energia- ja ilmastopolitiikan keskeisiä työkaluja ja periaatteita kaudelle 2030–2040.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkistanut tänään vuoteen 2040 tähtäävät ilmastokantansa yhdessä pohjoismaisten sisarjärjestöjen kanssa. EK:n mukaan vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää, että ilmastotoimet voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Siksi EU:ssa tulisi asettaa vuodelle 2040 vain yksi sitova ilmastotavoite, joka olisi kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys. Tämä vähennysprosentti pitäisi asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050.
Toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”On sekä ilmaston että suomalaisten yritysten etu, että EU jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja saavuttaa vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteen. Samalla on nyt taantuman oloissa huolehdittava aiempaa vahvemmin siitä, että vihreä siirtymä vahvistaa EU:n talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä.”
”Ilmastonmuutoksen hillintä on nähtävä EU:ssa kasvun ajurina. Euroopasta on tehtävä johtava ratkaisuntarjoaja, joka auttaa maailman maita onnistumaan energiakäänteessä. Suomen on oltava tämän vientitoiminnan etulinjassa.”
”EU:n ilmastopolitiikalla ja sen konkreettisilla ohjauskeinoilla on iso vaikutus Suomen kykyyn houkutella vihreitä investointeja. Meillä on varhaisen vaiheen investointiaikomuksia jo yli 200 miljardin euron edestä: nyt tarvitsemme EU-lainsäädännöstä vetoapua sille, että mahdollisimman suuri osa niistä pääsisi etenemään ja toteutumaan. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös viisasta kilpailupolitiikkaa ja sisämarkkinoiden tasaista pelikenttää.”
EK:n täsmäehdotuksia EU:n ilmastopolitiikan uudistamiseksi 2030 – 2040
- EU:lle vain yksi sitova ilmastotavoite vuoteen 2040: kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys, joka kattaa sekä päästövähennykset että päästönielut. Vähennysprosentti on syytä asettaa vähintäänkin lineaariselle janalle vuodesta 2030 vuoteen 2050.
- Yhteiskunnan sähköistäminen on välttämätöntä fossiilienergiasta eroon pääsemiseksi. Siksi ydinvoimaa on kohdeltava uusiutuvan energian rinnalla yhtenä vähäpäästöisenä energiamuotona.
- EU-sääntelyn on mahdollistettava kaikkien uusien ilmastoteknologioiden käyttöönotto. Suomen kannalta tällaisia keinoja ovat esimerkiksi tekniset nielut eli hiilidioksidin talteenotto, varastointi ja uudelleenkäyttö.
- Vihreä siirtymä moninkertaistaa puhtaan sähkön käytön. Siksi EU:n energiankulutuksen vähennystavoite tulee kohdistaa vain fossiiliseen energiaan tai tavoite tulee muuntaa energiatehokkuutta edistämään.
- Suomen vapaaehtoisista energiatehokkuussopimuksista on saatu erinomaisia tuloksia jo yli 20 vuoden ajan ja EU:n on sallittava niiden jatko vuoden 2030 jälkeenkin.
