EU:n valtiontukikilpailun jatko ratkeamassa – Suomen vaikutettava investointiensa puolesta
Lähikuukausina ratkeaa, saavatko EU:n jäsenmaat jatkaa – ja jopa laajentaa – valtiontukien avokätistä myöntämistä yrityksilleen myös vuoden 2025 jälkeen. Suomen on vaikutettava sen puolesta, että uusien valtiontukijoustojen ehtoja ja kestoa rajattaisiin. Päätös vaikuttaa kauaskantoisesti Suomen teollisuuden kilpailuedellytyksiin ja myös vihreiden investointien houkutteluun.
EU:n komissiolla on itsenäinen päätösvalta valtiontukien pelisäännöstä ja se päättää valtiontukijoustojen jatkosta tämän kesän aikana osana ns. Clean Industrial Deal -ohjelmaan liitettyä valtiontukijoustojen kehikkoa (CISAF).
Ennakkotiedot ovat Suomelle huolestuttavia: komissio ei ole luopumassa valtiontukien joustoista, vaan päinvastoin jatkamassa niitä peräti vuoteen 2030 asti sekä laajentamassa niiden käyttömahdollisuuksia.
Suomen hallitus on tänään antanut eduskunnalle selvityksen omasta kannastaan EU:n valtiontukipäätöksissä.
Suomella edessään vaikuttamisen kuukaudet
EK:n mukaan Suomen on vaikutettava voimakkaasti komissioon, jotta se harkitsisi tulevaa esitystään vielä uudestaan. Vähintäänkin tulisi rajata valtiontukien ehtoja ja määräaikaa, korostaa toimitusjohtaja Jyri Häkämies:
”Hallituksen viesti on oikea: ihanteellinen ratkaisu olisi EU:n sisäisestä valtiontukikilpailusta luopuminen. Nyt näin ei kuitenkaan näytä käyvän. Sitä tarmokkaammin tulisi vaikuttaa sen puolesta, että valtiontukijoustojen kesto ainakin rajattaisiin vuoden 2027 loppuun asti eli EU:n uuden monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) käyttöönottoon saakka. Rahoituskehyksessä on otettava käyttöön investointeja vauhdittavia toimia, jotka mahdollistavat joustoista luopumista.”
Häkämies painottaa, että EU:lla ja jäsenmailla on oltava riittävä kyky kilpailla investoinneista ja houkutella niitä Eurooppaan. Komission pyrkimys vauhdittaa energiasiirtymää ja puhtaita investointeja on tärkeä.
”Näihin haasteisiin on kuitenkin vastattava tavalla, joka tukee kilpailukykyä ja korkeaa tuottavuutta aidosti ja kestävästi myös pidemmällä aikavälillä.”
Päätöksiä tehtävä vahvemmalta tietopohjalta
EK:n johtavan asiantuntijan Paavali Kukkosen mukaan kannatettavia toimia investointien vauhdittamiseksi ovat mm. kunnianhimoinen sisämarkkinoiden vahvistaminen ja yritysten toimintaympäristön parantaminen sekä uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen sisällytettävät kilpailulliset rahoitusinstrumentit. Erilaisten toimien on oltava hyvin yhteensovitettuja ja tehokkaita.
”Jos kaavailtu viiden vuoden jatkoaika valtiontukijoustoille toteutuu, on se jo lähtökohtaisesti kolmen vuoden ajan päällekkäinen instrumentti uuden monivuotiseen rahoituskehykseen suunnitellun kilpailukykyrahaston kanssa.”
EU:n valtiontukijoustoja hyödyntävien instrumenttien arvioiminen niiden vaikuttavuuden ja mahdollisten kilpailua vääristävien vaikutusten osalta on puutteellista. Käynnissä on myös valmistelu toisen valtiontukijoustoja hyödyntävän instrumentin IPCEI:n laajentamiseksi.
”Se tiedetään, että tukia myöntävät ne joilla on syvimmät taskut. Kolme suurinta jäsenmaata dominoivat”, Kukkonen toteaa.
Uusi valtiontukijärjestelmä on rakennettava vivuttamaan yksityisiä investointeja voimakkaasti. Sallittujen tukien maksimimäärät ja tukiohjelmien kesto on rajattava riittävän tiukasti. Teknologianeutraalisuutta on vahvistettava, eikä energia- ja päästövähennyskriteereistä tule tinkiä. Joustot eivät saa jäykistää EU-alueen elinkeinorakennetta ja tuotannon sijoittumista.
Tukiohjelmien avoimuutta on myös vahvistettava, jotta niihin osallistuminen on aidosti mahdollista eri jäsenmaiden teknologiatoimittajille.
