Kuluttajien ilmastopalvelut eivät saa kaatua byrokratian pattitilanteisiin

Päästöjen kompensointi on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Ajastaan jäänyt sääntely ja viranomaistulkintojen umpikujat ovat ongelma, joka koskee laajaa joukkoa suomalaisyrityksiä, jotka ovat tuoneet markkinoille ilmastoinnovaatioita.

Suomi haluaa olla edelläkävijä ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä.

On tärkeää, että ilmastotyön rima on korkealla. Elinkeinoelämä tukee kunnianhimoista ilmastopolitikkaa ja on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen. Samalla on tunnustettava, että haaste on valtava ja yritysten rooli markkinoiden muutoksentekijänä on merkittävä. Ilmastotavoitteiden käytännön toteuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia innovaatioita ja maailmanluokan kokeilukulttuuria.

Vaikuttava ilmastotyö edellyttää kustannustehokkaita ja markkinaehtoisia keinoja päästöjen vähentämiseksi. Tästä syystä päästöjen kompensointi on keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Tärkeänä kasvualana ovat kuluttajille tarjottavat päästöjä kompensoivat tuotteet ja palvelut, jotka ovat nousseet viime viikkoina otsikoihin. Päästömarkkina-asiantuntijoiden keskuudessa vallitsee laaja yhteisymmärrys kompensaatiopalvelujen vastikkeellisuudesta ja roolista osana hiilineutraaliuteen pyrkimistä.

EK:n näkemyksen mukaan sääntelyn on tuettava yritysten kilpailukykyä, kasvua ja työllistämisen mahdollisuuksia. Liiallinen ja ennakoimaton sääntely vaikeuttaa yritysten menestystä ja aiheuttaa hallinnollista taakkaa. Sääntelyn on oltava johdonmukaista ja pitkäjänteistä.

Samalla on kehitettävä lainsäädäntöä määrätietoisesti, jotta se tukee niin ilmastoinnovaatioita, kestävää talouskasvua, talouden uudistumista ja työllistämistä. Yhtä tärkeää on vahvistaa viranomaisten ratkaisuhakuista ja eteenpäin katsovaa asennetta.

Julkisuudessa olleet päästökompensaatiopalvelut eivät ole yksittäistapauksia. Ajastaan jäänyt sääntely ja viranomaistulkintojen umpikujat ovat ongelma, joka koskee laajaa joukkoa suomalaisyrityksiä, jotka ovat tuoneet markkinoille ilmastoinnovaatioita.

Suomella ei ole aikaa ja varaa olla käyttämättä täysimääräisesti kaikkia niitä keinoja, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. Siksi myös päästökompensaatioiden toteuttamiselle olisi tärkeää saada mahdollisimman vahvat, selkeät ja toimivat säännöt, jonka avulla markkina voi kasvaa ja kehittyä.