Määrä- ja osa-aikainen työ on usein haluttua

Määräaikaista työtä tekevistä kolmannes ei halua pysyvää työtä. Joka toisella määräaikaisuuden syynä on se, että pysyvää työtä ei ole tarjolla. Osa-aikatyötä tekevistä valtaosa tekee osa-aikatyötä omasta halustaan. Runsaalla neljänneksellä osa-aikatyön syynä on se, että kokopäivätyötä ei ole tarjolla.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta vuodelta 2011 ja koskevat yksityisen sektorin palkansaajia. Elinkeinoelämän keskusliiton tilaamassa aineistossa on selvitetty määrä- ja osa-aikaisten työsuhteiden syitä.

Työvoimatutkimuksessa kysytään haastateltavalta, mistä syystä hän on ollut määräaikaisessa tai osa-aikaisessa työssä. Vastaukset kuvaavat palkansaajan omaa käsitystä määrä- tai osa-aikaisen työn syistä.

Määräaikaisen työn syyt vaihtelevat eri toimialoilla

Yksityisellä sektorilla määräaikaisessa työsuhteessa olleista kolmannes (34 %) tekee määräaikaista työtä, koska ei ole halunnut pysyvää työtä. Joka kymmenennellä (11 %) määräaikaisuuden syynä on työharjoittelu tai koeaika. Hieman yli puolet (55 %) tekee määräaikaista työtä, koska pysyvää työtä ei ole ollut tarjolla.

Kaupan alalla määräaikaisessa työsuhteessa olevista hieman alle puolet (47 %) ilmoittaa tekevänsä määräaikaista työtä, koska ei halua pysyvää työtä. Vähittäiskaupassa merkittävällä osalla määräaikaisuuksia (11 %) perusteena on myös työharjoittelu tai koeaika.

Kaikilla yksityisen sektorin päätoimialoilla vähintään runsas neljännes ilmoittaa tekevänsä määräaikaista työtä, koska ei halua pysyvää työtä.

Osa-aikatyön syynä useimmiten työntekijän oma halu

Yksityisellä sektorilla osa-aikaisessa työsuhteessa olleista joka kolmannella (34 %) osa-aikaisuuden syynä on opiskelu. Runsaalla kymmenyksellä (14 %) syynä on lasten tai omaisten hoito tai terveydelliset syyt. Neljännes (24 %) haluaa tehdä osa-aikatyötä jostain muusta kuin edellä mainituista syistä. Runsas neljännes (29 %) tekee osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ole ollut tarjolla.

Kaikilla yksityisen sektorin toimialoilla osa-aikatyötä tekevistä enemmistö ilmoittaa osa-aikatyön syyksi oman halun.

Opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, terveydellisiin syihin tai muihin henkilökohtaisiin syihin perustuvat syyt ovat osa-aikatyön perusteena 71 %:lla osa-aikatyötä tekevistä. Osuus vaihtelee vähittäiskaupan 58 %:sta rahoitus- ja vakuutusalan 82 %:iin.

Kokoaikatyön puute on osa-aikatyön syynä yleisintä vähittäiskaupassa (42 %), matkailu- ja ravintolapalveluissa (31 %) sekä muiden palveluiden ryhmässä (33 %).

Monipuoliset työsuhteet ja vuokratyö edistävät työllisyyttä

Työmarkkinoilla tarvitaan erilaisia työsuhdemuotoja. Määrä- ja osa-aikaisille työsuhteille sekä vuokratyölle on omat käyttötarpeensa.

Tarvetta muihin kuin pysyviin kokoaikaisiin työsuhteisiin aiheuttavat kysynnän suhdanne- ja kausivaihtelut tai yllättävät ja satunnaiset tilausten ja palvelutarpeiden heilahtelut. Tarvetta niihin aiheuttavat yhä enemmän myös muiden työntekijöiden poissaolot muun muassa vuosilomien, sairauspoissaolojen ja perhevapaiden takia. Toisaalta monet eivät oman elämäntilanteensa takia halua tai voi vastaanottaa pysyvää kokoaikaista työtä.

Monipuoliset työsuhdemuodot ja vuokratyö tehostavat työmarkkinoiden ja talouden toimintaa, kun työ ja sen tekijät voivat kohdata toisensa erilaisilla joustavilla malleilla. Moni työ jäisi tekemättä, jos osa-aikatyön tai vuokratyön käyttöä rajoitettaisiin. Työsuhdemuotojen kirjo luo myös tehokkaan rekrytointikanavan pysyviin työsuhteisiin.

Pelisäännöt ovat kunnossa

Eri työsuhdemuotojen käyttöön liittyvät pelisäännöt ovat kunnossa. Määräaikaisten työsopimusten tekemiselle pitää olla perusteltu syy, ja osa-aikatyöntekijällä on etuoikeus lisätyöhön. Vuokratyön säännöstöön ollaan tekemässä täsmennyksiä.

Jatkossa ns. työelämän trendiryhmässä tarkastellaan edelleen, millaisia muutoksia työelämässä on tapahtumassa.

Erilaisten työsuhdemuotojen käyttö lisää työllisyyttä eikä vähennä kokoaikaisia pysyviä työpaikkoja. Työmarkkinoilla tuleekin keskittyä siihen, miten työmarkkinoille pääsyä, työllisyyttä ja erilaisia työnteon tapoja voidaan edistää.

Kuvat erilaisista työsuhteiden muodoista ja niiden käytöstä (pdf)

Työtä tarjolla! Monta tapaa tehdä työtä – monta tapaa työllistää (pdf)

Lisätietoja: Asiantuntija Seppo Saukkonen, EK 040-778 0178