Maaseutu-Pulssi: Maaseudulle korona iski viiveellä – ensi vuodesta povataan vaikeampaa
Ydin- ja harvaan asuttu maaseutu näytti vielä kesän yrityskyselyissä selviävän koronasta muuta maata pienemmin vaurioin. Loppusyksystä sen tilanne on kuitenkin kääntynyt kaupunkeja ja niiden läheistä maaseutua synkemmäksi. Myös toipuminen käynnistynee jälkijunassa, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutu-Pulssi-yrityskyselystä.
Ydin- ja harvaan asuttu maaseutu kärsii nyt Suomen ja koko Euroopan hankalasta koronatilanteesta ja tiukoista matkustusrajoituksista sen lisäksi, että taloustaantumasta ei oltu ennen koronaa täysin selvitty. Tämä vaikeuttaa maaseudun matkailuyritysten toimintaa. Asiakaskato heikentää laajasti myös muiden maaseudun palveluntuottajien kysyntää, investointeja ja työllisyyttä.
– Korona on iskenyt maaseudulle kuin piiska, jonka kärki näyttäisi osuneen ydin- ja harvaan asutulle maaseudulle pienellä viiveellä. Samalla se myös poistuu sieltä hieman jälkijunassa ja toipuminen saattaa muodostua hitaaksi. Tämä näkyy tällä hetkellä hyvin vaisuina lähitulevaisuuden kehitysodotuksina, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
Korona on jähmettänyt ja harventanut työnantajayritysten joukkoa niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Vielä vuosi sitten omistajanvaihdos oli ajankohtainen yli neljännekselle maaseudun yrityksistä, kun nyt sitä suunnittelee tai toteuttaa alle viidennes yrityksistä, vertaa Huovinen.
– Vaikuttaakin siltä, että osa omistajanvaihdostilanteessa olleista yrityksistä on joutunut lopettamaan toimintansa. Osa taas on lykännyt prosessia tuonnemmaksi, jos esimerkiksi jatkajan tai rahoituksen löytäminen on vaikeutunut. Kehitys on valitettavaa ja aiheuttaa huolta maaseudun tulevasta työllisyyskehityksestä. Varsinkaan asukas- ja yritysmäärältään pienemmillä paikkakunnilla ei ole varaa menettää enää yhtään toimintakelpoista työnantajayritystä.
Erilaiset muutokset vaikuttavat maaseutualueisiin viiveellä. Tällaisina aikoina alueiden elinkeinotoiminnan monipuolisuus kantaa paremmin verrattuna siihen, että yritystoiminta olisi muutaman toimialan varassa. Haastavassa tilanteessa tapahtuu myös positiivista kehitystä, kertoo MMM:n johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski.
– Osa yrityksistä on pystynyt koronasta huolimatta investoimaan ja kehittämään toimintaansa. Maaseudun yritysrahoituksen kysyntä ei ole laskenut. Hakemuksia ei ole myöskään peruttu enemmän kuin muina vuosina.
Maaseutu-Pulssin keskeiset tunnusluvut
Maaseudun nykytilanne 2020
- Kysyntä oli lisääntynyt 12 prosentilla ja vähentynyt 61 prosentilla ydinmaaseudun yrityksistä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 17 ja 60 prosenttia.
- Työllisyyden lisääntymisestä raportoi 9 prosenttia ydinmaaseudun yrityksistä ja 39 prosenttia sen vähentymisestä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla työllisyys lisääntyi 11 prosentilla ja vähentyi 33 prosentilla yrityksistä.
- Investoinnit olivat ydinmaaseudulla lisääntyneet 11 prosentilla ja vähentyneet 52 prosentilla yrityksistä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymisestä kertoi 11 prosenttia ja vähentymisestä 49 prosenttia yrityksistä.
Maaseudun näkymät 2021
- Kysynnän lisääntymiseen ensi vuonna uskoi 10 prosenttia ja sen vähentymiseen 37 prosenttia ydinmaaseudun yrityksistä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 13 ja 47 prosenttia.
- Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydinmaaseudulla 9 prosenttia ja sen supistumista 28 prosenttia yrityksistä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla 13 prosenttia arvioi työntekijämärän lisääntyvän ja 33 prosenttia sen vähentyvän ensi vuonna.
- Ydinmaaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 8 prosenttia ja vähentymiseen 50 prosenttia yrityksistä. Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 11 prosenttia yrityksistä, kun taas 44 prosenttia arvioi niiden vähentyvän ensi vuonna.
Maaseutu-Pulssin aineisto kerättiin marraskuun puolivälissä. Sen jälkeen on tullut positiivisia ja toiveita herättäviä rokoteuutisia, joilla voi jatkossa olla myönteisiä vaikutuksia myös yritysten kehitysodotuksiin. Toivottavasti yritysten negatiiviset näkymät eivät toteutuisi tässä laajuudessa ja meillä olisi ensi vuonna myös myönteisempiä tutkimustuloksia kerrottavana.
Kyselyyn vastasi yhteensä 1 187 työnantajayritystä. Alueanalyyseissä olivat mukana ne yritykset, jotka voitiin kotikuntansa perusteella luokitella luotettavasti kaupungeissa ja maaseudulla toimiviin yrityksiin. Näitä oli yhteensä 1 081 vastaajaa, joista 787 oli kaupungeissa ja 294 maaseudulla toimivia yrityksiä.
Lisätiedot:
EK: johtava asiantuntija Jari Huovinen, puh. 040 861 4582, Twitter: @PKjari
MMM: Johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski, puh. 040 487 38 93, Twitter: @Kalliokoski_J
