Maaseutupulssi: Raaka-aineiden ja energian hinnan nousu ajaa maaseutuyrityksiä sopeutuksiin vuonna 2023

Vuosi 2022 oli maaseudun työnantajayrityksille kaksijakoinen: työllisyys kehittyi myönteisesti, mutta samalla investoinnit supistuivat. Tästä vuodesta povataan hyvin vaikeaa ja useimmat yritykset joutuvat sopeuttamaan toimintaansa kohonneiden raaka-aine- ja energiahintojen takia, ilmenee EK:n tekemästä Maaseutupulssi-yrityskyselystä.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen on huolissaan yrittäjien jaksamisesta:

”Peräkkäiset kriisit ovat koetelleet maaseudun yrityksiä ja heikentäneet niiden jatkuvuusnäkymiä. Tähän saakka on sinnitelty yrittäjien sitkeydellä ja viimeisiä taloudellisia puskureita hyödyntäen. Nyt monella on kuitenkin kaikki keinot käytetty ja ensi vuodesta uhkaa tulla lohduton.”

Maa- ja metsätalousministeriön johtava asiantuntija Juuso Kalliokoski näkee toivoa siinä, että vientinäkymät ovat elpyneet kaupunkien läheisellä maaseudulla:

”Maaseutuun kohdistuu paljon odotuksia. Ympäristö- ja ilmastoasiat, energiamurros ja ennallistaminen ovat esillä. Ilman maaseutuyrityksiä näitä tavoitteita lienee vaikea toteuttaa. Luonnonvarat ovat ydin- ja harvaan asutun maaseudun voimavara, vaikka investointiaikeet ovat siellä laskeneet. Kestävyys ja talous kulkevat käsi kädessä. Maaseutuyritykset tarvitsevat kannustusta toimintansa uudistamiseen ja siihen löytyy välineitä ensi vuonna käynnistyvästä Suomen CAP-suunnitelmasta 2023-2027.”

Maaseutupulssin keskeiset tunnusluvut

Maaseudun nykytilanne 2022

• Vuoden 2022 aikana kysyntä oli lisääntynyt 35 prosentilla ja vähentynyt 32 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (34 ja 33 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 19 ja 24 prosenttia (26 ja 42 prosenttia vuosi sitten).
• Työntekijämäärän lisääntymisestä raportoi 27 prosenttia ja sen vähentymisestä 21 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (23 ja 22 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla työntekijöiden määrä lisääntyi 26 prosentissa ja vähentyi 18 prosentissa yrityksiä (18 ja 23 prosenttia vuosi sitten).
• Investoinnit olivat ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla lisääntyneet 24 prosentilla ja vähentyneet 29 prosentilla yrityksistä (30 ja 33 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymisestä kertoi 22 prosenttia ja vähentymisestä 35 prosenttia yrityksistä (19 ja 32 prosenttia vuosi sitten).
• Ulkomaankauppa oli lisääntynyt 24 prosentilla ja vähentynyt 26 prosentilla ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (22 ja 52 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 33 ja 29 prosenttia (24 ja 18 prosenttia vuosi sitten).

Maaseudun näkymät 2023

• Kysynnän lisääntymiseen tänä vuonna uskoi 24 prosenttia ja sen vähentymiseen 28 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun yrityksistä (36 ja 13 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 22 ja 40 prosenttia (33 ja 7 prosenttia vuosi sitten).
• Työntekijämäärän kasvua ennakoi ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla 18 prosenttia ja sen supistumista 22 prosenttia yrityksistä (25 ja 12 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla 18 prosenttia arvioi työntekijämäärän lisääntyvän ja 16 prosenttia sen vähentyvän tänä vuonna (29 ja 4 prosenttia vuosi sitten).
• Ydin- ja harvaan asutulla maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 16 prosenttia ja vähentymiseen 36 prosenttia yrityksistä (26 ja 20 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla investointien lisääntymiseen uskoi 18 prosenttia yrityksistä, kun taas 34 prosenttia arvioi niiden vähentyvän tänä vuonna (22 ja 25 prosenttia vuosi sitten).
• Ulkomaankaupan kasvua ennakoi 16 prosenttia ja vähentymistä 25 prosenttia ydin- ja harvaan asutun maaseudun vientiyrityksistä (47 ja 18 prosenttia vuonna 2021). Kaupunkien läheisellä maaseudulla osuudet olivat 35 ja 22 prosenttia (21 ja 15 prosenttia vuosi sitten).
• 95 prosenttia maaseudun yrityksistä aikoo toteuttaa kustannussäästöjä. Näistä 61 prosenttia arvioi toteuttavansa niitä varmuudella, kun taas 34 prosenttia pitää kustannussäästäjä mahdollisina. Keskeisimmiksi haasteiksi maaseudun yritykset tunnistivat kohonneet raaka-ainehinnat (66 %) ja energianhintojen nousun (61 %).
• 17 prosenttia maaseudun työnantajista varautuu seuraavan 12 kuukauden aikana siihenkin vaihtoehtoon, että yrityksen toiminta voi pahimmassa tapauksessa päättyä. Nämä vastaajat eivät kuitenkaan vielä pidä lopettamispäätöstä varmana.

Maaseutupulssin aineisto kerättiin marraskuussa 2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 055 työnantajayritystä, joista 778 toimii kaupungeissa ja 277 maaseudulla. Aineiston analysoinnissa on käytetty yrityskoon ja päätoimialojen mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat suuntaa-antavasti yleistettävissä työnantajayritysten perusjoukkoon.