Mikko Pukkinen: Talouspolitiikassa paljon työsarkaa, pelastavaa kasvuryntäystä ei näköpiirissä

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkisen mielestä Suomessa on herättävä vakavasti siihen, että maan kauppa- ja vaihtotase ovat heikentyneet kroonisesti vuosia ja luvut rojahtivat hiljattain miinukselle ensi kerran 1990-luvun laman jälkeen. Näköpiirissä ei ole kasvuryntäystä, joka hoitaisi kilpailukykyongelman ilman johdonmukaisia toimia talouspolitiikassa ja työmarkkinoilla.

– EK:n tuoreen Suhdannebarometrin mukaan yritysten odotukset pysyvät yhä vaimeina kaikilla päätoimialoilla. Kasvunäkymiä ei lähitulevaisuudessa juuri ole, ja parhaimmillaankin kasvu jää vaatimattomaksi. Pieni lohdutus on tietenkin se, että viime syksyn pahimmat uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Euroopan talous on kestänyt horjuen, joskaan vaikeudet eivät ole missään nimessä ohi, Pukkinen painotti keskiviikkona Helsingissä EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa.

Pukkisen mukaan viime viikonlopun vaalit Kreikassa ja Ranskassa kertovat talouskriisin aiheuttamasta poliittisesta pettymyksestä. Kreikassa ollaan poliittisen ja taloudellisen umpikujan partaalla, eikä sekava vaalitulos helpota yhtään ulospääsyä. Syksyn jälkeen Euroopan taloudessa on kuitenkin tapahtunut paljon myönteistäkin: keskuspankin toimet ovat rauhoittaneet finanssimarkkinoita, monissa maissa on tehty välttämättömiä uudistuksia ja tulevaisuuden kriisejä varten on luotu aiempaa tehokkaampia mekanismeja.

– Poliittinen turhautuminen on huolestuttavaa, mutta uudistuksille ei ole vaihtoehtoa. Jos asioiden annetaan vain mennä, edessä on vielä jyrkempi tuhon tie. Vaalivoittajia odottaa kova arki. Poliittinen turbulenssi lisää ilman muuta lähitulevaisuudessa myös talouden epävarmuutta, Pukkinen arvioi.

Kilpailukyvyssä pitkä takamatka, vahvuudet käyttöön

Suomen kilpailukyvyn nykytilannetta kuvaa karulla tavalla se, että tavaravienti jää edelleen 10 miljardia euroa pienemmäksi kuin ennen finanssikriisin alkamista 2008 ja noin 20 miljardia pienemmäksi kuin tuolloin arvioitu kasvukäyrä.

– Toisin kuin esimerkiksi Saksa ja Ruotsi, Suomi ei ole saavuttanut kriisiä edeltänyttä vientimenestystään. Taustalla on mm. se, että vientihinnat eivät ole pysyneet tuontihintojen tahdissa, Suomelle tärkeät raaka-aineet ovat kallistuneet huomattavasti ja muutamat keskeiset teollisuuden alat, kuten metsä- ja elektroniikkateollisuus, elävät voimakasta rakennemuutosta.

Pukkinen muistutti, että Suomi joutuu trimmaamaan kilpailukykyään samaan aikaan, kun talouskasvun arvioidaan olevan vaimeaa niin kotimaassa kuin tärkeimmissä vientimaissakin. Suomen suhteellisesti hyvä tuottavuuskehitys on samoin hidastumassa ikääntymisen ja myös elinkeinorakenteen muuttumisen takia.

– Esimerkiksi kilpakumppanimme Saksa on nostanut kilpailukykyään toistakymmentä vuotta maltillisilla työmarkkinaratkaisuilla ja työmarkkinoiden rakenneuudistuksilla, jotka yhdistyvät perinteisesti vahvaan teknologiaosaamiseen ja yrittäjyyteen. Myös Suomeen tarvitaan lisää vahvaan kasvuun ja oman alansa huippuun yltäviä pk-yrityksiä. Suomen on samoin kyettävä hyödyntämään vahvaa it-osaamistaan, vaikka entisenkaltaista it-buumia ei olekaan nyt tuottavuutta parantamassa.

– On välttämätöntä, että pk-yritykset satsaavat entistä enemmän tutkimukseen ja kehitykseen ja suuntaavat Suomen rajojen ulkopuolelle. Kansainvälisten pk-yritysten määrä onkin kasvanut viime vuosina ilahduttavasti. Hallituksen päättämät kasvurahoituksen ja t&k- toiminnan verokannusteet vauhdittavat toivottavasti kehitystä edelleen.

Toimintaympäristötalkoot ja tiukka kustannuskuri

Pukkisen mukaan Suomessa tarvitaan nyt yritysten ”toimintaympäristötalkoot”, joilla määrätietoisesti edistetään yritysten kasvu- ja investointiedellytyksiä. Hallitus harkitsee toivottavasti jo kesän budjettineuvotteluissa, millaisiin uusiin toimiin voitaisiin ryhtyä. EK toimii aktiivisesti, jotta esimerkiksi suunnitellusta innovaatioboksista saadaan mahdollisimman toimiva malli.

– Talouspolitiikan agendalle on otettava kaikki asiat, joihin voidaan omin toimin vaikuttaa. Työmarkkinoilla tämä tarkoittaa kriisitietoisuutta, sillä Suomi tarvitsee tulevina vuosina erittäin tiukkaa kustannuskuria. Jotta kilpailukykyä voidaan parantaa ja kuroa kiinni muiden kilpailuetua, palkka- ja muiden työvoimakustannusten pitäisi nousta vähemmän kuin kilpailijamaissa, Pukkinen tähdensi.

• Suhdannebarometrijulkaisuun (pdf)
• Alueellisiin tuloksiin (pdf)