Pariisista historiallinen ilmastosopimus; EK tähdentää globaalien päästövähennysten toimeenpanoa
EK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että maailman maat ovat ottamassa ilmastovastuuta kattavammin kuin koskaan aiemmin. Lämpötilatavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että ilmastonmuutoksen hillintää jatketaan Pariisin jälkeen entistäkin kunnianhimoisemmin. Suomen elinkeinoelämälle ilmastosopu on tärkeä askel kohti tasapuolisempia kilpailuolosuhteita ja kasvavaa cleantech-kysyntää.
Ilmastokokouksessa päätettiin yllättävänkin tiukasta tavoitteesta rajoittaa ilmakehän lämpötilan nousu selvästi alle 2 asteen ja pyrkien kohti 1,5 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä.
Vaikka muu maailma jäi toistaiseksi vielä kauas EU:n taakse ilmastovelvoitteidensa tasossa ja laillisessa sitovuudessa, Pariisissa sovittiin prosessin jatkamisesta. Maiden sitoumuksia ja niiden toteutumista arvioidaan viiden vuoden välein. EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström näkee tässä mahdollisuuksia:
” Pariisin ilmastosopu on tärkeä saavutus, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Vuoteen 2020 mennessä tapahtuva ilmastositoumusten tarkastelu tulee olemaan merkittävä välietappi, jolloin erityisesti G20-maiden olisi välttämätöntä kiriä omia päästötavoitteitaan kohti EU:n tasoa. Näin vältetään se, että kuilu EU:n ja muun maailman ilmastotoimien välillä kasvaisi entisestään. ”
Olennaista on seuraavaksi varmistaa Pariisin sopimuksen ripeä ratifiointi eli hyväksyntä eri maissa sekä aloittaa päästölupausten toimeenpano. Pariisin sopimus astuu voimaan aikaisintaan 1.1.2020 edellyttäen, että vähintään 55 maata ja vähintään 55 % maailman päästöistä on mukana ratifioituina. EU:n neuvottelutavoitteena oli 80 % päästökattavuus.
Kansainväliset hiilimarkkinat saanevat lisävauhtia
Elinkeinoelämä on tyytyväinen siihen, että ilmastosopimuksessa viitataan kansainvälisiin päästömarkkinoihin, toteaa Mikael Ohlström:
”On tärkeää, että maat hyödyntäisivät markkinoiden vetoavun ja saisivat näin toteutettua ilmastotoimensa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämä avaisi myös lisää vientimahdollisuuksia suomalaiselle cleantechille ja muille ilmastomyönteisille ratkaisuille.”
Kehitysmaiden ilmastorahoituksen ns. lattiatason sovittiin olevan 100 miljardia dollaria vuodessa. Vuoteen 2025 mennessä päätetään tulevien vuosien rahoituksen määrästä. Myönteistä oli Kiinan jo ennen Pariisia antama lupaus osallistua talkoisiin.
Ohlströmin mukaan on hyvä, ettei Pariisin sopimuksessa viitata vuodelta 1992 peräisin olevaan kiinteään jaotteluun teollisuus- ja kehitysmaihin. Toki teollisuusmaille on edelleen asetettu suurempi vastuu sekä ilmastotoimista että -rahoituksesta. Muut maat voivat siirtyä joustavasti kehitysmaasta teollisuusmaaksi.
Kohti tasapuolisempaa kilpailukenttää
Mikael Ohlströmin mukaan Pariisin sopimus on tärkeä askel kohti tasaveroisempaa kilpailutilannetta sen suhteen, millaisia ”ilmastokustannuksia” yrityksille koituu eri puolilla maailmaa.
”Ns. hiilivuodon riski säilyy kuitenkin vielä pitkälle tulevaisuuteen. Siksi eurooppalaiset energiaintensiiviset yritykset, jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla, tarvitsevat kilpailuhaittaa tasoittavia toimia. ”
”EU:n kannalta Pariisin ilmastosopimus on erinomainen mahdollisuus jatkaa hyvin alkanutta prosessia, jossa kannustamme myös muuta maailmaa ottamaan entistä suurempaa vastuuta ilmastosta. Euroopan toimet yksin eivät riitä pitkälle, ja myös kilpailukyvyn näkökulmasta on elintärkeää saada vähintään kaikki G20-maat mahdollisimman tasaveroisiin päästövähennyksiin.”
Lisää Pariisin ilmastoneuvotteluiden tausta-analyysiä EK:n teemasivustoilta.
