Perhevapaauudistus ei paranna naisten työmarkkina-asemaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtaja Ilkka Oksala moittii perhevapaaesitystä eriarvoistavaksi.
‒ Tänään julkistettu luonnos hallituksen esitykseksi ei täytä asetettuja tavoitteita. Tavoitteena hallitusohjelman mukaan oli, että perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat ja sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät. Tämän tavoitteen toteutuminen olisi edellyttänyt perhevapaiden kiintiöimistä tasan isän ja äidin välillä, Oksala sanoo.
Perheet saavat itse päättää vanhempainrahan käytöstä. Tämä on käytännössä merkinnyt sitä, että vain äidit käyttävät vanhempainrahaa. Vanhempainrahasta on muodostunut käytännössä äidin oikeus. Vuonna 2019 äideille maksettiin 98 prosenttia ja isille maksettiin 2 prosenttia kaikista vanhempainrahapäivistä.
‒ Valitettavasti hallitus päätyi malliin, jossa periaatteessa vapaat jaettaisiin tasan, mutta käytännössä näin ei tule tapahtumaan, koska vanhemmille annetaan oikeus siirtää osa kiintiöstään toiselle vanhemmalle, Oksala toteaa.
Kotihoidontuki huonontaa työmarkkina-asemaa
Perhevapaauudistuksen valmistelussa ei ollut mahdollista käsitellä kotihoidontukea, koska se oli hallitusohjelmassa kielletty. Valmistelun aikana hallitukselta useaan kertaan tiedusteltiin, että voitaisiinko myös kotihoidontukea uudistaa samanaikaisesti, kun muuta perhevapaajärjestelmää uudistetaan. Hallitukselle tämä ei kuitenkaan käynyt.
‒ Kotihoidontuen käyttö jakautuu hyvin epätasa-arvoisesti sukupuolten välillä. Kotihoidontuen saajista naisia on 92,5 prosenttia ja miehiä on vain 7,5 prosenttia.
Kotihoidontukikausia käyttävät erityisesti vähemmän koulutetut ja vähäisen työkokemuksen omaavat naiset, joiden työmarkkina-asema on jo valmiiksi huono. Useiden täyspitkien kotihoidontukikausien käyttäminen huonontaa asemaa vielä entisestään ja juuri tästä syystä Ruotsissa tuesta luovuttiin.
Hallituksen perhevapaista aiheutuvien päivärahakustannusten arvioidaan kasvavan noin 80 milj. euroa ja uudistuksen negatiivinen työllisyysvaikutus on noin 2 000 henkilötyövuotta.
EK:n esitys parantaisi naisten työmarkkina-asemaa
EK esitti perhevapaauudistuksen valmistelussa useita muutosesityksiä, joista tärkeimmät:
- Perhevapaiden kokonaismäärä muutoin hallituksen esityksen mukaisesti, mutta ilman oikeutta siirtää päiviä omasta kiintiöstä puolison kiintiöön.
- Lyhennetään kotihoidontukikausi puoleentoista vuoteen.
EK:n esitysten myönteinen työllisyysvaikutus on noin 10 000 henkilötyövuotta. Perhevapaauudistuksen valmistelussa ei ollut mahdollisuutta yhdessä löytää parhaita mahdollisia keinoja asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi vaan hallitusohjelmassa uudistuksen yksityiskohdat oli jo lyöty lukkoon.
‒ Nyt käynnistyvä lausuntokierroksen jälkeen hallituksella on vielä mahdollisuus parantaa esitystään vastaamaan paremmin hallitusohjelmassa sille asetettuihin tavoitteisiin. Pelkään pahoin, että tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Hallituksen kanta asiassa vaikuttaa lopulliselta, Oksala toteaa.
