Pitkän linjan kotimarkkinayritykset tehokkaammin Team Finlandin fokukseen
Vakaan vaiheen pk-yrityksistä on syytä rakentaa Suomen kansainvälistymisen seuraava aalto. EK selvitti viennin alkuvaiheessa olevien pk-työnantajien odotuksia Team Finlandille, ja kokosi 10 näkökulmaa kansainvälistymispalveluiden kehittämiseksi.
Suomen tulevan vientimenestyksen kannalta on olennaista tunnistaa ne yritykset, joissa on eniten uutta vientipotentiaalia. EK:n selvitysten mukaan reilu 10.000 pk-yritystä joko harkitsee vientiä tai on jo ottamassa kansainvälistymisen ensi askelia. Niiden joukossa suurimman ryhmän muodostavat 10 – 49 työntekijän yritykset, joita voidaan kuvata asemansa vakiinnuttaneiksi kotimarkkinayrityksiksi. Niiden vienninedistämistarpeet voivat erota merkittävästikin jo syntyessään kansainvälistä kasvua tavoittelevien startup-yritysten odotuksista.
EK teki haastattelukartoituksen, jossa 17 kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevaa pk-yritystä kertoi Team Finlandia koskevista kokemuksistaan sekä odotuksista niiden parantamiseksi. Palaute kiteytettiin seuraaviin kokonaisuuksiin.
| 10 näkökulmaa Team Finlandin kehittämiseksi | ||
| Koettu kv-palveluiden haaste | Pk-yritysten ehdottama ratkaisu | |
| 1 | Kv-palvelutarjonnan sekavuus nostaa pk-yrityksen kynnystä löytää ja hakeutua palveluihin. | Kirkastetaan Team Finlandin toimijoiden työnjakoa huomioiden myös seudulliset yksiköt. Tehostetaan viestintää ja verkostotyötä. |
| 2 | ELY:jen kv-palveluiden koettu epätasaisuus asettaa pk-yritykset epäreiluun kilpailuasemaan sijaintimaakunnasta riippuen. | Kansainvälistyminen ei tunne maakuntarajoja. Luodaan toimintamalli, jossa kaikkien ELY:jen kv-palvelut olisivat joustavammin hyödynnettävissä yli maakuntarajojen. |
| 3 | ELY:jen ja Business Finlandin tuki ohjaa liian yksipuolisesti ulkopuolisten konsulttipalveluiden käyttöön, vaikka pk-yrityksellä voisi itsellään olla tarvittava osaaminen (haasteena enemmänkin ajanpuute). | Sallitaan rahoituksen kohdentaminen nykyistä tehokkaammin myös siihen, että yrityksen oma henkilö irrotetaan vientihankkeen valmisteluun. |
| 4 | Business Finland myöntää nopean kasvun kansainvälistymistukea käytännössä vain startupeille. Kuitenkin myös pitkän linjan pk-yritysten kansainvälistyminen voi olla startupmaisen nopea ja riskipitoinen prosessi esim. omistajanvaihdosvaiheessa. | Uudistetaan Business Finlandin tukimuotoja ja rahoituskriteerejä siten, etteivät ne rajaisi yli 5-vuotiaita yrityksiä tuen ulkopuolelle. |
| 5 | Kv-hankkeiden hitaat päätösprosessit ja koettu raskas byrokratia syövät pk-yrityksen resursseja ja hankkeen vaikuttavuutta. | Kevennetään operatiivista hankebyrokratiaa niin haku- kuin raportointivaiheessa, jotta yrityksen johto voi keskittyä varsinaiseen kv-hankkeeseen. |
| 6 | Yhteys Team Finlandin asiantuntijaan katkeaa liian usein hakemusvaiheen jälkeen. | Varmistetaan Team Finlandin yhteydenpito ja sparraus läpi koko hankkeen. Tämä voi myös vähentää koettua byrokratiaa. |
| 7 | Kv-palveluiden ja -toimintamallien lyhytjänteisyys ja poukkoilevuus vaikeuttaa pk-yrityksen kansainvälistymistä. | Viranomaisilta pk-yrityksille palvelulupaus käynnistettyjen kv-ohjelmien ja tukimuotojen jatkuvuudesta ja johdonmukaisuudesta (seudullinen ja kansallinen taso). |
| 8 | Oikean kv-osaajan löytäminen vaikeuttaa yritysten kansainvälistymistä. | Luodaan kansallinen projektipooli, josta pk-yritys voi palkata määräaikaisen kv-osaajan. |
| 9 | Rahoitusehdot mahdollistavat määräaikaisen kv-osaajan palkkaamisen pääsääntöisesti vain kotimaahan. | Muutetaan kv-hankkeiden rahoitusehtoja siten, että kv-osaajan voi palkata tarvittaessa myös kohdemarkkinoille. |
| 10 | Ulkoministeriön edustustot ovat alihyödynnetty resurssi pk-sektorilla. | Tehostetaan ulkoministeriön jalkautumista maakuntiin ja yritysverkostoihin; fokukseen myös pitkän linjan pk-yritykset. |
Yleisenä palautteenaan yritykset korostivat pitkäjänteisyyttä, kiteyttää EK:n yrittäjyysasiantuntija Outi Ervasti haastatteluiden antia:
”Kansainvälistyminen on yritykselle vaativa kehitysvaihe, jossa onnistuminen vaatii usein vuosien työn. Siksi on välttämätöntä, että Suomen hallituksen yrittäjyys- ja vienninedistämispolitiikka säilyttää selkeän kurssin yli vaalikausien. Vastaavasti Team Finland -palveluiden rahoituskriteerien, toimintamallien ja painopisteiden on oltava johdonmukaisia.”
”Samaan aikaan on kuitenkin positiivista, että EK:n tutkimusten mukaan Team Finland -palveluiden käyttö on yleistynyt kansainvälistä bisnestä tekevien pk-yritysten keskuudessa selvästi. Esimerkiksi lähes 70 prosenttia niistä kokee Business Finlandin palvelut asiantunteviksi ja vastaavan yrityksen tarpeisiin.”
EK haastatteli vuoden 2019 marras-joulukuussa 17 pk-yritystä, jotka ilmoittivat olevansa kansainvälistymisen alkuvaiheessa. Yritykset edustivat sekä teollisuutta että palvelualoja, sijaiten eri puolilla Suomea. Kaikilla yrityksillä oli jo kokemusta Team Finland -palveluista.
