Raportti vihreiden investointien talousvaikutuksista: Suomella mahdollisuus bruttokansantuotteen huomattavaan kasvuun

Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla, jos EK:n dataikkunaan nyt listatuista vihreistä investointihankkeista toteutuisi viidennes. Työllisyys kasvaisi vuositasolla 12 000 henkilöllä. Verotulot voisivat kasvaa kumulatiivisesti yli 16 miljardilla eurolla hankkeiden 30 vuoden elinkaaren aikana. Talousvaikutusten mittakaava kasvaa huomattavasti, jos suurempi osuus nykyisestä lähes 270 miljardin euron hankekannasta etenisi toteutukseen. Tiedot selviävät Gaian / Swecon tuottamasta analyysistä perustuen EK:n dataikkunan hankekantaan.

Suomessa on EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan vireillä lähes 270 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointihankkeita. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa hankkeista on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Tänään julkaistussa raportissa on konsulttiyhtiö Gaian / Swecon toimesta ensimmäistä kertaa selvitetty näiden investointien vaikutuksia kansantalouteen – mikäli hankeaikomukset etenevät ja ne saadaan toteutumaan Suomessa. Raportin ovat tilanneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akkuteollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Metallinjalostajat ry, Suomen uusiutuvat ry ja Suomen Vetyklusteri.

Vihreät investoinnit vaikuttavat kansantalouteen huomattavalla tavalla seuraavan 30 vuoden aikana

EK:n dataikkunan sisältö on monella tapaa suuntaa antava – lista ei ole kaikenkattava, eivätkä kaikki nyt listatut investointihankkeet toteudu. Toisaalta uusia hankesuunnitelmia julkistetaan jatkuvasti.

Gaian / Swecon toteuttama selvitys kohdistuu dataikkunan tämänhetkiseen sisältöön sillä oletuksella, että sen hankekannasta etenisi tuotantoon asti noin 20 prosenttia, vastaten 58 miljardin euron investointeja. Tähän oletukseen on päädytty arvioimalla eri hankevaiheiden etenemisen tyypillisiä todennäköisyyksiä, ei yksittäisten hankkeiden tilannetta.

Jos nykyisestä hankekannasta toteutuisi noin 20 prosenttia, tuottaisivat ne oletetun 30 vuoden elinkaaren aikana seuraavat vaikutukset:

• Bruttokansantuotteeseen vuosittain noin 3 miljardia euroa korkeampi taso, mikä vastaisi noin 1 prosenttia Suomen nykyisestä bruttokansantuotteesta. Kumulatiivisesti BKT-kasvu olisi 96 miljardia euroa seuraavan 30 vuoden aikana.
• Verokertymä:
  • Ansiotuloverot kasvaisivat vuositasolla noin 170 miljoonalla eurolla, kumulatiivisesti 30 vuoden aikana yhteensä 5 miljardia euroa.
  • Yhteisöverot kasvaisivat vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla, kumulatiivisesti noin 1 miljardin verran.
  • Kiinteistöverotulot kasvaisivat vuositasolla noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaisi noin kuudenneksen kasvua nykyiseen vuosittaiseen kiinteistöverokertymään. Kumulatiivisesti kiinteistöverotulot kasvaisivat 30 vuoden aikana jopa 10 miljardia euroa.
• Suomeen kohdistuvat työllisyysvaikutukset:
  • Vuositasolla 12 000 henkilötyövuotta enemmän, kokonaisuudessaan 360 000 henkilötyövuoden kasvu seuraavan 30 vuoden aikana.
  • Työllisyysvaikutuksista noin 40 prosenttia muodostuisi hankkeiden investointivaiheesta ja loput tuotantovaiheen ajalta.

Raportin mukaan alueellisia talousvaikutuksia voidaan entisestään parantaa kotimaisuusastetta nostamalla, mukaan lukien investointien toteutuksessa käytettävä teknologia, alihankintapalvelut ja työ. Vielä suurempia mahdollisuuksia syntyy viennistä, jos Suomessa kehitettyjä ratkaisuja voidaan hyödyntää vastaavissa investointihankkeissa maailmalla. Näin tuotetaan elintärkeiden vientitulojen ohella myös positiivista hiilikädenjälkeä.

Koko kansantalouden tason vaikutusten lisäksi raportista löytyy vastaavat talous-, vero- ja työllisyysvaikutukset eri arvoketjuille, kuten vedyn tuotannolle ja jatkojalostukselle esimerkiksi teräksen valmistuksessa, akkuteknologioille, biotuotteille ja -energialle, tuuli-, aurinko- vesi- ja ydinvoiman tuotannolle.

Suomen on onnistuttava vihreän talouden arvoketjuissa – hankkeiden eteneminen riippuu toisistaan

Talousvaikutukset voivat nousta vielä edellä esitettyäkin korkeammiksi, mikäli suurempi osa hankekannasta saataisiin toteutumaan. Tässä Suomea auttaa myös uusi konkreettinen täsmätyökalu, arvioi EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen:

”Vihreiden investointien verohuojennus parantaa Suomen asemia kansainvälisessä investointikilpailussa. Toivottavasti se saadaan käyttöön ripeästi. Samoin on tärkeää saada investointiluvituksen reformi sujuvoittamaan lupaprosesseja”.

Suomessa on tärkeää tiedostaa myös se, että energiamurros ei etene pelkkien irrallisten hankkeiden varassa, vaan se perustuu arvoketjuille. Maailman maat käyvät ankaraa kilpailua näistä klustereista, korostaa Heinonen:

”Suomen todellinen testi liittyykin siihen, saadaanko toisistaan riippuvaiset investoinnit etenemään riittävän samatahtisesti ja ripeästi, jotta tänne rakentuu mahdollisimman korkeaan jalostusarvoon ulottuvia arvoketjuja. Globaalissa kilpailussa pärjätäkseen Suomen on kyettävä ensi vaiheessa voittamaan klustereiden keskiössä olevia ankkuri-investointeja, jotka helpottavat seuraavien hankkeiden houkuttelua”.