Suomen elinkeinoelämä seisoo horjumatta Ukrainan rinnalla ja Venäjä-pakotteiden takana
Kansainvälisen epävarmuuden kasvaessa on keskityttävä Ukrainan tukeen ja Euroopan rivien yhtenäisyyteen. Venäjä-pakotteiden purkamisesta ei nykytilanteessa ole syytä edes keskustella, linjaa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Ukrainan puolustustaistelussa on käsillä sodan kriittisimmät kuukaudet niin taistelukentillä kuin kotirintamalla. USA:n vallanvaihto on syventänyt huolta Ukraina-tuen jatkumisesta ja suurvaltojen neuvotteluagendoista. Ajankohtainen tilanne oli esillä EK:n isännöimässä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumissa 2.12.
Epävarmuuden keskellä EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa Ukraina-tuen kulmakivistä:
”Nyt jos koskaan on välttämätöntä, että Suomen ja koko Euroopan Ukraina-linja pitää ja yhteinen viestimme on kirkas: pysymme horjumatta Ukrainan rinnalla. Venäjä-pakotteet ovat ja pysyvät. Nykykehityksen valossa niiden purkamisesta ei ole syytä edes keskustella.”
Elinkeinoelämän 5 viestiä ajankohtaiseen Ukraina-keskusteluun
- Venäjä-pakotteet tulee pitää voimassa, kunnes vastuukysymykset on ratkottu riittävän kattavasti eli todennäköisesti pitkälle tulevaisuuteen.
Ilmassa ei ole mitään merkkiä siitä, miksi pakotteet olisivat höllentymässä – päinvastoin. EU valmistelee parhaillaan viidettätoista pakotepakettia. Myös pakotteiden kiertoon tulee puuttua entistä tiukemmin esimerkiksi lopputarkastuksin kolmansissa maissa.EU:n geopoliittista valta-asemaa ei kasvata pakotepäätösten tekeminen konsensusperiaatteella. Uskottavuutemme kannalta tulisi siirtyä määräenemmistöpäätöksiin. - Mahdollisen tulitauko- tai rauhansopimuksen lähtökohtana on aina oltava oikeudenmukaisuus Ukrainan näkökulmasta
Aidon sopimisen edellytyksenä ovat riittävät turvatakuut. Matka pitkän aikavälin pysyvään ratkaisuun on haastava: mihin rajat asetetaan ja miten sovitaan Venäjän korvausvastuista. Kaikki rauhanprosessin askeleet on joka tapauksessa otettava siten, että Ukrainan näkökulmat tulevat kokonaisvaltaisesti ja oikeudenmukaisesti huomioiduiksi.
- Eurooppalaista puolustusteollisuutta on vahvistettava
EU:n omaa puolustusta on vahvistettava eurooppalaisessa yhteistyössä ja EU-rahoitusohjelmia vastaavasti kehittäen. Tämä on välttämätöntä myös Ukrainan riittävän aseistuksen tukemiseksi yhteistyössä kumppanimaiden kanssa. - Ukrainaa on autettava integroitumaan länteen ja EU-jäseneksi EU:n laajenemissuunnitelman ja jäsenyysehtojen mukaisesti
Tätä varten tarvitaan riittävät rahoitusratkaisut, jotka tulee olla sidottuja Ukrainan reformitoimiin jäsenehtojen täyttämiseksi ja väärinkäytösten välttämiseksi.
- Ukrainan länsi-integraatioon tarvitaan EU:lta jälleenrakennussuunnitelma ja sen määrätietoinen toimeenpanoTällä hetkellä monet Ukrainan jälleenrakentamisen aktiivisimmat toimijat tulevat Euroopan ulkopuolelta: Turkista, Aasiasta ja Yhdysvalloista. Euroopan tulee nyt organisoitua määrätietoisesti ja ripeästi, jotta Ukrainaa päästään jälleenrakentamaan kestävästi ja vastuullisesti – eurooppalaista osaamista hyödyntäen, EU-standardeihin tukeutuen ja tulevaa EU-jäsenyyttä edistäen.Uuden komission tulisi viipymättä laatia EU:n Ukraina-jälleenrakennussuunnitelma, jonka puolesta EK on vedonnut jo aiemmin ja jota myös Euroopan parlamentti on pyytänyt päätöslauselmassaan heinäkuussa 2024.
Aihe oli esillä 2.12. järjestetyssä Elinkeinoelämän Ukraina-foorumin kokouksessa, jonka organisaattori EK on ollut kahden ja puolen vuoden ajan. Kaikille toimijoille avoimen kansallisen foorumin tarkoituksena on
a) vahvistaa elinkeinoelämän, hallinnon, rahoittajien ja muiden toimijoiden välistä yhteistä Ukraina-tilannekuvaa
b) edistää suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen
c) toimeenpanna Suomen hallituksen ja elinkeinoelämän yhteistyössä valmistelemaa Ukrainan jälleenrakennussuunnitelmaa.