Työperusteisen maahanmuuton päätöksiä vauhditettava kasvun varmistamiseksi

Maan hallituksen itselleen asettamat tavoitteet 10 000 lisätyöllisestä vuositasolla työperäisen maahanmuuton kautta eivät tule toteutumaan ilman mittavia lisäresursseja syksyn budjettiriihessä. Koronarajoituksia purettaessa Suomen tulisi saada talouskasvusta ripeästi kiinni, mutta pula osaavasta työvoimasta uhkaa jo nyt kasvumahdollisuuksia. EK pelkää, että työlupajonot räjähtävät käsiin koronakriisin hellittäessä, jollei tilannetta ennakoida ja toimenpiteisiin ryhdytä heti.

”Suomen työmarkkinoilta on poistunut 10 000 henkeä vuosittain viimeisen 10 vuoden ajan ja sama meno jatkuu seuraavat 40 vuotta. Puhutaan siis puolen miljoonan vajeesta isossa kuvassa. Nämä mittasuhteet on hyvä pitää mielessä päätöksiä tehtäessä. Syksyn budjettiriihessä onkin aika siirtyä sanoista tekoihin työ- ja opiskeluperusteisen maahanmuuton vauhdittamiseksi”, sanoo EK:n johtaja Taina Susiluoto.

EK esittää seuraavia toimenpiteitä maan hallituksen syksyn budjettiriiheen:

• ”Rajat auki -raha” eli patoutuneen lupatarpeen käsittelyn henkilöstöresurssit turvattava sisäministeriölle / Maahanmuuttovirastolle, työ- ja elinkeinoministeriölle / TE-toimistoille ja ulkoasianministeriölle / edustustoille sekä varauduttava samalla Maahanmuuttoviraston henkilöstövajeisiin vuoden 2023 osalta yhteensä 30 M€ siirtomäärärahalla palkkakuluihin.
• Automaattisen päätöksenteon rakentamiseen ja oleskelulupaprosessin tietojärjestelmien uudistamiseen tarvitaan 20 M€ allokointi EU-elvytysvaroista ja mahdollinen lisärahoitus turvattava kansallisesta budjetista.
• Hallituksen tavoite 10 000 kansainvälisen opiskelijan työllistymiseksi Suomeen edellyttävät STAYinFinland -trainee-ohjelmaa toteuttavaksi yhdessä yritysten kanssa sekä digitaalista suomen kielen opetusta jo ennen Suomeen tuloa. Lisäksi suomen kielen opinnot tulisi asettaa pakollisiksi. Yhteensä 5 M€ määräraha.
• Englanninkielistä opetusta ja päivähoitoa tulee reippaasti lisätä kuntien tarvekartoituksen perusteella varmistamaan työn perässä muuttavien perheiden pysyminen Suomessa. Samalla on mahdollistettava ulkomaisten oppilaiden liittyminen opetukseen kesken lukuvuoden. Yhteensä 7 M€ opetus- ja kulttuuriministeriölle tarveperusteista määrärahaa.
• Suomen maabrändi päivitettävä vastaamaan koronan jälkeisen ajan turvallista perhe-elämää ja työntekoa ja varmistettava Business Finlandin kansainvälisten osaajien houkuttelun Talent Boost -ohjelman määrärahat sekä ulkoministeriön Virtual Finland hankkeen yhteys maahanmuuton tiekarttaan. Tähän allokoitava 9M€ Suomen kestävän kasvun ohjelman EU-elvytysvaroista.
• Työ- ja koulutusperusteisen maahanmuuton lainvalmistelu priorisoitava, koska tällä hetkellä lainvalmistelu ministeriöissä laahaa pahasti jäljessä aikataulusta:
  – ulkomaalaislain 5 luvun uudistaminen, mm. työnantajien sertifiointi (TEM)
  – kansallisen D-viisumin käyttöönotto (UM) ja käyttöalan laajentamisen valmisteluvastuu päätettävä siirtää TEM:lle.

Akuutteja työvoimatarpeita on eri puolilla maata ja kaikilla toimialoilla. Niihin on pystyttävä vastaamaan nopeasti tai kasvun mahdollisuus menetetään. Tarve on suurinta kasvukeskuksissa, mutta erityisen vaikeaa on täyttää työpaikkoja niitä ympäröivällä maaseudulla. IT-alan, kyberturvallisuuden ja hoiva-alan ammattilaisista on ollut krooninen pula jo pitkään. Rakennus- ja konepajateollisuus tarvitsevat tekijöitä. Kun koronarajoitukset helpottavat, myös hotelli- ja ravintola-alan työttömyys- ja lomautusjaksot vaihtuvat pulaan työntekijöistä.