Työtaisteluihin liittyvät työaikamenetykset kolminkertaistuivat vuonna 2015
Vuonna 2015 EK:n jäsenyrityksissä toimeenpantiin kaikkiaan 166 työtaistelua, kun edellisvuonna työtaisteluja oli 143. Työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä kaksinkertaistui ja työaikamenetykset kolminkertaistuivat.
Viime vuonna työtaisteluihin osallistui noin 128 000 työntekijää ja niissä menetettiin yli 105 000 työpäivää. Ilmoitetuista työtaisteluista valtaosa eli 105 oli lakkoja, joista 60 prosenttia oli laittomia. Laillisten lakkojen tavallista suurempaa osuutta selittävät lähinnä syksyllä 2015 järjestetty maan hallituksen toimiin kohdistunut poliittinen mielenilmaus sekä Postin työehtosopimusneuvotteluihin liittyneet lakot.
Yleisin syy työtaisteluille oli työehtosopimusneuvottelujen vauhdittaminen. Toiseksi yleisimpiä olivat tukitoimenpiteet. Muita syitä olivat mm. poliittinen painostus, työnjohdollinen menettely, työn järjestelyt tai muu henkilöstöpolitiikkaan liittyvä syy sekä palkkaerimielisyydet.
Työaikamenetyksistä 50 prosenttia kohdistui teollisuusyrityksiin, 9 prosenttia rakennusalalle, 22 prosenttia kuljetuksen ja liikenteen aloille sekä 19 prosenttia palveluyrityksiin.
Poliittinen mielenilmauspäivä kuritti kohtuuttomasti vientiteollisuutta
Vuonna 2015 syyskuussa järjestettiin Helsingissä poliittinen mielenilmaus, joka oli suunnattu maan hallituksen kustannuskilpailukykyä vahvistavia toimia vastaan. Mielenilmauksen kohteena eivät olleet yritykset, mutta ne kärsivät päivästä mittavat vahingot. EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä vain noin 10 prosenttia eli noin 89 000 osallistui mielenilmaukseen työaikana, mutta päivän aiheuttamat arvioidut vahingot yrityksissä kohosivat yhteensä yli 80 miljoonaan euroon.
Metsäteollisuuden yrityksille aiheutui päivästä yli 40 miljoonan ja teknologiateollisuuden yrityksille noin 30 miljoonan euron vahingot.
Poliittinen mielenilmauspäivä vahinkoineen herättää kysymyksen siitä, onko työrauhajärjestelmämme poliittisten työtaistelujenkaan osalta enää ajan tasalla? Esimerkiksi Saksassa ne ovat kiellettyjä kokonaan.
Tukilakkojen suhteettomuus
Vuotta 2015 leimasivat suhteettomat tukilakot. Tukilakot ovat usein työrauhajärjestelmämme mukaan laillisia, mutta laajuudeltaan ne voivat olla suhteettomia. Suhteettomat tukilakot aiheuttavat kohtuuttomia vahinkoja ulkopuolisille yrityksille ja kansalaisille.
Ilmailualan Unioni IAU esimerkiksi tuki keväällä 2015 työtaistelutoimin Norwegianin norjalaisten lentäjien työtaistelutoimia. Tuettavana oli siis ulkomainen työtaistelu, jolla ei olisi ollut ilman tukitoimia lainkaan vaikutusta Suomeen. Nyt tukilakko aiheutti haittaa kymmenille lennoille ja tuhansille ihmisille.
Myös Postin loppuvuoden 2015 työehtosopimusneuvotteluihin liittyneitä työtaistelutoimia oltiin valmiita tukemaan kuljetusalan ammattiliittojen toimesta laajasti tukilakoilla. Kyse oli yhden yrityksen työehtosopimusneuvotteluista, jonka vuoksi uhattiin tukitoimin pysäyttää kumipyöräliikenne ja konttikuljetukset satamissa ja näin vaarantaa teollisuuden tuotanto sekä tavaroiden vienti ja tuonti. Pelkkä laajoilla tukitoimilla uhkaaminenkin aiheutti yrityksille jo vahinkoa.
Suomi lakkoherkkä maa
Eurooppalaisittain verrattuna Suomi on hyvin lakkoherkkä maa. Erityisesti laittomia lakkoja on meillä paljon. Esimerkiksi Ruotsissa oli Medlingsinstitutetin mukaan viimeisten kuuden vuoden aikana vain kolme laitonta lakkoa. Suomessa vastaavana aikana laittomia lakkoja oli 604.
Vuosien 2005 ja 2014 välisenä aikana Suomessa menetettiin työtaisteluissa keskimäärin vuodessa 71 työpäivää tuhatta työllistä kohden. Saksassa vastaava luku oli 4 ja Ruotsissa 5. (Saksa lähde: Wirtschafts- und Sozialwissenschaftliches Institut)
***
Työtaistelutiedot osoittavat, että Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä voitaisiin helposti ja nopeasti parantaa vähentämällä työtaistelujen ja niistä aiheutuvien vahinkojen määrää. Selvää on, että tämä vaatii työrauhajärjestelmän uudistamista, koska samat ongelmat toistuvat vuodesta toiseen.
