Ulkomaisten lukukausimaksuilla kehitettäisiin opetusta

Ilman kansainvälisiä opiskelijoita suomalainen korkeakoulutus näivettyy ja eristäytyy. Korkeakouluille on kuitenkin annettava mahdollisuus periä maksu tutkinto-opetukseen osallistuvilta Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Samalla tutkintoon tähtäävä opiskelu on säilytettävä maksuttomana kotimaisille opiskelijoille. Maksukykyisiä opiskelijoita tulee esimerkiksi Kiinasta ja Venäjältä myös Suomeen, vaikka heiltä tutkintomaksu perittäisiin.

Suomi tarvitsee osaajia myös maamme rajojen ulkopuolelta. Emme tavaroissa ja palveluissakaan pärjää halvalla hinnalla, vaan korkealla lisäarvolla. Sama pätee koulutukseen. Suunta on muutettava niin, että tänne tullaan opiskelemaan laadun takia. Suomen on tarjottava jotain sellaista, mihin muut eivät pysty.

– On hämmentävää lukea kirjoituksia, joissa todetaan, että vain maksuttomuus toisi meille kansainvälisiä opiskelijoita. Maksujen myötä on mahdollista satsata entistä enemmän koulutuksen laatuun, esimerkiksi harjoitteluun ja työelämän kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön. Jos vetovoimamme ja kansainvälinen brändimme olisi niin huono kuin jotkut väittävät, olisimme voineet sammuttaa valot muutenkin jo aikoja sitten, sanoo EK:n asiantuntija Marita Aho.

Nykyinen tilanne on korjattava ja maan hallituksen esitys tutkintomyynnin sallimiseksi on toteutettava ripeästi. Esimerkiksi Ruotsiin nähden olemme jo nyt myöhässä kaksi vuotta.

– Ruotsissa Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden hakijamäärä pieneni hetkellisesti maksujen myötä. Tämän väliaikaisen hakijamäärien notkahtamisen voisimme hyödyntää niin, että pääsisimme purkamaan korkeakoulutuksen hakijasuman. Tällä hetkellä tuhansia kotimaisia opiskelijoita jää ilman opiskelupaikkaa, Aho toteaa.

Kuva: Serguei Vlassov, 123rf.com