Yliopistojen roolitus edistäisi osaamispohjaista kasvua
Suomi ei voi kilpailla globaalissa toimintaympäristössä halvalla työllä tai edullisilla raaka-aineilla. Siksi yhä suuremman osan tulevasta talouskasvusta ja työpaikoista pitää syntyä korkean osaamisen ja uudistuvan liiketoiminnan pohjalta.
Tutkimuksen ja opetuksen kansainvälinen kilpailu kovenee entisestään. Suomella on hyvät edellytykset kääntää digitalisaation ja globalisaation myötä aiheutuva toimintaympäristön muutos kasvuksi. Yliopistoilta muutos vaatii rakenteiden ja toimintatapojen uudistamista. Tähän yliopistoa koskeva lainsäädäntö antaa toimivalle johdolle hyvät mahdollisuudet.
– Yliopistosektori on tärkeä linkki ketjussa, kun synnytetään osaamispohjaista kasvua. Yksi lähestymistapa on, että yliopistoissa tulevaisuutta alettaisiin tarkastella erilaisten roolitusten kautta. Suomeen tarvitaan sekä monialaisia kansainvälisen tason tutkimus- ja koulutusyliopistoja että tutkimusprofiililtaan erikoistuneempia huipputason koulutusyliopistoja. Molemmilla painotuksilla toimivilla yliopistoilla on oltava tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, sanoo EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.
Ei leikkauksille, kyllä yhteiselle visiolle
Elinkeinoelämän yhteinen viesti valtionjohdolle on selkeä: ei enää leikkauksia koulutussektorille, ei budjettirahaan eikä myöskään kilpailtuun tutkimusrahoitukseen. Vaikka nykyisen hallituksen toimesta tehtyjen leikkauksien osuus ei olisikaan suuri, tehdyt leikkaukset osuvat eri yliopistoihin eri tavoin. Joihinkin todella kipeästi.
Loppuvuodesta valmistuu ministerityöryhmän tilaama OECD:n maa-arviointi. Arvioinnilla on tarkoitus selvittää erityisesti järjestelmätason vaikuttavuutta ja sitä, miten vähemmillä panoksilla ja uusilla rakenteilla saadaan jatkossa enemmän tuloksia aikaan. Raportissa voi olla radikaalejakin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
– Suomeen tarvitaan yhteinen visio yliopistosektorista vuodelle 2025. Sen tueksi tarvitaan pitkäaikainen muutosohjelma turvaamaan yliopistojen työrauha ja resurssit. Vision edellytyksenä on myös roolituksen edistyminen. On aika pohtia, miltä pohjalta seuraavan sadan vuoden kasvu syntyy, kannustaa Heikinheimo.
