Matematiikkaa, PISA-matematiikkaa ja koulumatematiikkaa
Pisa 2012 –tulokset paljastivat, että suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on laskenut edellisestä, vuonna 2003 tehdystä tutkimuksesta merkittävästi. Myös lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen on selvästi heikentynyt. Muutoksista huolimatta suomalaisnuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden joukossa parhaimmistoa.
Maailman kärki karkaa matematiikassa
Pisa-tutkimuksen matematiikan osaamisen arvioinnin lähtökohtana on, missä määrin koulusta lähtevät nuoret kykenevät soveltamaan osaamistaan arkielämän tilanteissa. Tutkimuksessa halutaan korostaa matemaattisen tiedon soveltamista tilanteissa, jotka edellyttävät asioiden ymmärtämistä, pohtimista ja perustelemista.
Pisa-tutkimuksessa lukutaidon merkitys korostuu myös matematiikan ja luonnontieteen tehtävissä. Valtaosalla suomalaisnuorista matematiikan taidot ovat riittävät arkielämän tarpeisiin.
Viidentoista huippumenestyjän joukossa oli seitsemän Aasian maata tai aluetta. Shanghai, Singapore, Hongkong, Taiwan ja Korea ovat entisestään parantaneet tulostaan ja tämä kärkiviisikko muodostaa oman huippuryhmänsä.
Suomen ja elinkeinoelämän kilpailukyvylle matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen merkitys on ratkaiseva.
– Tarvitsemme huippuosaamista, minkä saavuttaminen edellyttää nykyistä enemmän mahdollisuuksia syventäviin opintoihin matemaattisesti lahjakkaille nuorille, vaatii EK:n koulutusasiantuntija Mirja Hannula.
Eilen uutisoitu matematiikan oppimistulosten lasku ei tullut yllätyksenä, sillä samansuuntaisia viestejä on tullut Opetushallituksen kotimaisista oppimistulosten seurannoista. Keväällä julkistetun matematiikan osaamisen pitkittäisseurannan pohjalta on tunnistettu matematiikan opetuksen keskeisiä kysymyksiä, joita ovat mm.
– Miksi osaamisen lisääntyminen hidastuu yläluokilla?
– Miksi tyttöjen osuus vähenee matematiikan parhaiden osaajien joukossa yläluokilla?
– Miksi liian moni oppilas menettää uskonsa omiin kykyihinsä matematiikan oppijana?
Suomalaisnuorten ja koulujen osaamiserot pieniä
Ensimmäistä kertaa suomalaistytöt menestyivät matematiikassa paremmin kuin pojat. Osaamiserot olivat erittäin pieniä.
– Tyttöjen kiinnostusta matematiikkaan, tekniikkaan ja matemaattis-luonnontieteellisisiin opintoihin on tärkeä vahvistaa, sillä työelämän tasa-arvon näkökulmasta tärkeät valinnat tehdään kouluaikana, jatkaa Hannula.
Suomalaisten koulujen väliset erot matematiikan osaamisessa ovat edelleen varsin pieniä ja osaaminen maan eri alueilla on tasaista kaikilla kolmella arviointialueella. Suomen ruotsinkielisten koulujen oppilaat menestyivät matematiikassa lähes yhtä hyvin kuin suomenkielisten koulujen oppilaat.
Pisa 2012 -tutkimuksessa mukana 65 maata ja aluetta
OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuosina 2003 ja 2012 se on ollut matematiikka. Tällä kierroksella voidaan ensimmäistä kertaa arvioida luotettavasti matematiikan osaamisen kehitystä.
Suomessa Pisa 2012 -tutkimuksen otokseen valittiin 311 koulua, joista valittiin 10 157 oppilasta. Oppilaista 90 prosenttia osallistui Pisa-kokeeseen. Vuoden 2012 tutkimuksessa erityiskohteena oli maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaaminen Suomessa ja heidän osuutensa Suomen otoksesta oli noin 15 prosenttia. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.