Suomen IPR-strategia uudistui

Valtioneuvosto hyväksyi kiirastorstaina 17.4.2014 periaatepäätöksen aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelmasta. Tavoitteena on parantaa aineettoman arvonluonnin edellytyksiä ja aineettomiin oikeuksiin liittyvää osaamista Suomessa.

Periaatepäätöksen tarkoituksena on edistää Suomen mahdollisuutta toimia houkuttelevana sijaintipaikkana sekä kotimaisten että kansainvälisten yritysten aineettomiin oikeuksiin perustuville investoinneille.

Tänä päivänä yhä merkittävämpi osa yritysten liiketoiminnasta perustuu aineettomiin oikeuksiin ja yritysvarallisuudesta jopa 75 prosenttia on aineetonta omaisuutta.

Euroopan komission yhdessä Euroopan patenttiviraston (EPO) ja EU tavaramerkkiviraston (OHIM) kanssa tekemän tutkimuksen mukaan IPR-intensiivisen teollisuus on 50 prosenttia koko EU:n taloudesta, osuus BKT:stä 39 prosenttia ja työllistävä vaikutus 26 prosenttia koko EU:n työvoimasta. Tutkimuksen mukaan aineettomia oikeuksia, mm patentteja,tavaramerkkejä, mallisuojaa ja tekijänoikeuksia hyödyntävät toimialat ovat yleisesti muita toimialoja merkittävämpiä vientialoja ja palkkataso niillä on keskimääräistä korkeampi. Suomessa tämän toimialan (lisenssimaksut ja rojaltit) kauppatase on ollut vuosina 2011–2012 runsaat miljardi euroa ylijäämäinen.

Aineettoman arvonluonnin kehittämisohjelma pitää sisällään kolme erillistä hallitusohjelmaan sisältyvää politiikkaohjelmaa. Nämä ovat kansallisen IPR-strategian toimenpideohjelman uudistaminen, luovien alojen liiketoiminnan edistäminen ja kansallinen muotoiluohjelman uudistaminen.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjaus aineettomien oikeuksien strategian uudistamisesta. Työ käynnistettiin syksyllä 2011 strategian väliarvioinnilla. IPR-strategiaa valmisteltiin aluksi itsenäisenä kokonaisuutena TEM:n innovaatio-osastolla, mutta sittemmin se liitettiin osaksi muita työ- ja elinkeinoministeriön hallitusohjelmaan kirjattuja toimenpideohjelmia.

Kaikki ehdotetut toimet tarpeellisia, tekijänoikeussääntelyyn jää vielä kehittämistä

– EK pitää tärkeänä, että suomessa on teollis- ja tekijänoikeudet yhteen kokoava aineettomien oikeuksien strategia. On hyvä, että hallitus näki tarpeelliseksi sen päivittämisen toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta vastaamaan. Uudistettuun strategiaan kirjatut toimenpiteet ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia kehittämisohjelman tavoitteen toteuttamiseksi, arvioi EK:n asiantuntija Riikka Tähtivuori.

EK näkee kuitenkin toimenpidelistauksen puutteellisena tekijänoikeussääntelyn kehittämisen osalta. Tekijänoikeudet ovat olennainen osa aineettomien oikeuksien kokonaisuutta ja siihen perustuva liiketoiminta digitalisoitumiskehityksen myötä entisestään kasvussa. Tekijänoikeussääntelyä on vielä kehitettävä vastaamaan paremmin tekijänoikeuksien tehokasta käyttöä liiketoiminnassa ja se on tärkeätä näkyä myös strategiatason keskusteluissa, toteaa Tähtivuori.

Katso myös:

 

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi