Talouskeskiviikon blogi: Rankat talouspäätökset hillitsevät velkaantumista

Talouspäätösten syksy huipentui viime viikolla, kun valtiovaranministeriö julkisti arviot sopeutustoimien vaikutuksista. Julkisia menoja leikataan hallituskauden aikana noin 3½ mrd eurolla.

Suurimmat menosäästöt kohdistuvat indeksikorotuksiin, koulutukseen, elinkeinoelämän tukiin, sairasvakuutukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tämän lisäksi hallitus on luvannut karsia kuntien tehtäviä, uudistaa ja tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä parantaa yritysten kilpailukykyä.

Leikkaukset ajoittuvat matalasuhdanteeseen

Monen mielestä menoja ei ole kovin järkevää juuri nyt leikata. Julkinen talous on kiistatta alijäämäinen ja velka kasvaa, mutta miksi pitää leikata, kun taloudessa menee kehnosti? Olisiko parempi sopeuttaa vasta silloin, kun taloudessa taas pyörät pyörivät?

Valitettavasti asiat eivät politiikassa mene näin, sillä ikäviä päätöksiä ei haluta tehdä, kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Menojen kasvun hillitsemisestä puhutaan yleensä vasta kriisitunnelmissa, kun vienti tökkii, ostovoima supistuu ja työttömyysaste on korkea.

Kaiken lisäksi hyviä aikoja ei ole tulossa moneen vuoteen. Nopeaan pyrähdykseen ei usko VM eikä mikään muukaan ennustelaitos. Siksi nyt on oikea aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pienentää alijäämää.

Voidaan myös kysyä, miksi menoja ylipäätään pitää leikata? Eikö olisi parempi kiristää verotusta? Tähän voi vastata, että näin jo on tehty. Esimerkiksi edellisen hallituksen aikana verotusta päätettiin kiristää sosiaalivakuutusmaksut ja kuntaverot huomioon ottaen noin 5 miljardilla eurolla. Menoja leikattiin paljon vähemmän.

Suomen veroaste on kivunnut lähes Euroopan mitalisijoille. Lisää menolisäyksiä ja tätä kautta veronkiristyspaineita Suomeen on tulossa ensi vuosikymmenen lopulla, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat alkavat tosissaan tarvita hoivaa.

Veroaste mitalisijoilla, menoaste terävintä kärkeä

Verorasitusta ei siis kannata täällä nostaa. Sen sijaan julkisia menoja on syytä alentaa, sillä ne ovat Suomessa talouden kokoon nähden pompanneet suuremmiksi kuin missään muussa Euroopan maassa.

Julkisten menojen suhde BKT:hen vakiintui Suomessa viime vuosikymmenellä alle 50 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Finanssikriisin jälkeen suhdeluku pomppasi 58–59 prosentin tuntumaan. Hallituksen säästötoimista huolimatta menoaste on hallituskauden lopulla VM:n mukaan noin 57 prosenttia, joka sekin on varsin paljon.

Menosuhteen nousu ei aiheutunut siitä, että julkisessa taloudessa olisi tehty dramaattisia menojen lisäyksiä. Ongelmana oli se, että BKT:n taso romahti samalla, kun julkiset menot nousivat tasaisen tappavaa vauhtia.

BKT:n surkeus puolestaan johtui siitä, että teollisuudesta lyhyessä ajassa hävisi noin 100 000 työpaikkaa, neljännes koko alan työllisyydestä. Samalla katosi valtava määrä muille toimialoille elintärkeitä asiakkuuksia ja tästä kaikesta syntyviä verotuloja.

Paras lääke on, että suomalainen työ saadaan maailmalla ja kotimaassa nykyistä paremmin kaupaksi. Siksi tarvitaan lisää kilpailukykyä. Menoleikkausten ohella kaikki mahdollinen tältä osin kannattaa tehdä.

alijäämä

 

Viikon graafi: Hallituksen toimet pienentävät alijäämää
Klikkaa kuvaa suuremmaksi

 

 

Viikon kysymys: Mikä on liiallisen alijäämän menettely?

Kirjoittaja

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Talousblogi: Rankat talouspäätökset hillitsevät velkaantumista
  1. mikkis sanoo:

    Lyly on raskaan sarjan rikollinen joka ylläpitää työttömyyttä, nuorten syrjäytymistä työelämästä ja kiihdyttää valtion velkaantumista.

Kommentoi