Janica Ylikarjula bloggaa: Tekevätkö Cameronin EU-avaukset kauppansa?

Brysselissä on sulateltu David Cameronin esittämiä tavoitteita, joita Iso-Britannia pyrkii saavuttamaan ennen EU-kansanäänestystä. EK:n Brysselin-toimiston päällikkö vastasi neljään kysymykseen Cameronin neuvotteluavauksen herättämistä ensireaktioista.

Janica Ylikarjula
EK:n Brysselin-toimiston päällikkö Janica Ylikarjula

Tällä hetkellä lista asioista, jotka lisäävät epävarmuutta EU:n tulevaisuuden suunnasta, on pitkä ja raskas. Britannian EU-kansanäänestys viimeistään vuoden 2017 lopussa on yksi isoista kysymysmerkeistä ja monien mielestä suurimmista uhista.

Hieman ironista on, että Iso-Britannia on neuvoston puheenjohtajavaltio juuri vuoden 2017 loppupuoliskon. Kansanäänestys saatetaan kuitenkin järjestää yllättävän pian, jopa ensi vuoden puolivälissä.

Erilaisten kriisien ratkaisemista vaikeuttaa niiden välillä olevat hyvin tiiviitkin yhteydet. Päivittäiset otsikot pakolaistilanteesta satavat Iso-Britannian EU-jäsenyyttä vastustavien laariin.

1) Mitä Cameron tavoittelee?

Pääministeri Cameronin ilmoittamat EU:n uudistusvaatimukset jäivät pitkään hyvin yleiselle tasolle, sillä hän ei halunnut sitoa käsiään yksityiskohtaisilla vaatimuksilla. Kun kyllästyminen ja kriittisyys epämääräisiä tavoitteita kohtaan kasvoivat, Cameronin oli viimein aika tuoda julkisuuteen tavoitteensa ja viralliset neuvottelut pääsivät vauhtiin. Samalla Cameronin puheet vaatimuksista ovat pehmentyneet seuraavanlaisiksi tavoitteiksi:

1) Euron ulkopuolisia maita ei saa syrjiä eikä kuluja euroalueen ongelmista saa sysätä niille
2) EU:n kilpailukykyä on kohennettava ja sääntelyä on edelleen liikaa
3) Iso-Britannian ei tarvitse olla mukana EU:n yhä syvenevässä integraatiossa
4) Britteihin tuleville maahanmuuttajille on asetettava rajoitteita sosiaalietuuksiin kuten heidän saamiinsa verohuojennuksiin. Niihin olisi oikeutettu neljä vuotta Britanniassa työskennellyt maahanmuuttaja.

Jos näissä kaikissa tavoitteissa tapahtuu merkittävää edistystä, pääministeri on luvannut lobata brittien EU-jäsenyyden puolesta.

2) Millaisia ensireaktioita Cameronin vaatimukset saivat?

Hyvin harva tuntuu pitävän Iso-Britannian EU-kansanäänestystä ja sitä edeltäviä neuvotteluita mahdollisuutena kehittää EU:ta. Cameronin puheet pyrkimisestä yhteiseen hyvään eivät tunnu vakuuttavan. Kyse on vahvasti maan sisäpolitiikasta ja Cameronin suurimpana ongelmana näyttää olevan hänen oma konservatiivipuolueensa. Tästä taustasta huolimatta EU:n toiseksi suurin talous halutaan pitää EU:ssa mukana.

Osa Cameronin tavoitteista on yleisellä tasolla, joten niistä ei ole käyty vielä kovin tulista julkista puintia. EU:ssa ollaan myös tarvittaessa kekseliäitä löytämään kompromisseja, jos siihen on tahtoa. Kompromissihalua tullaan tarvitsemaan puolin ja toisin mm. brittien maahanmuuttotavoitteissa, joiden jotkut ovat arvioineet olevan syrjiviä muita EU-maita kohtaan. Maahanmuuttoon ja erilaisiin etuuksiin liittyvät kysymykset tuntuvat kuitenkin olevan myös Iso-Britannian kansalaisille keskeisiä asioita, kun he päättävät kantansa maansa EU-jäsenyydestä.

3) Miltä Cameronin tavoitteet kuulostavat Suomelle?

Britit ovat olleet monissa EU-kysymyksissä tärkeä kumppani Suomelle. Myös Cameronin tavoitteissa on näkökulmia, joihin Suomen on helppo yhtyä. Suomalainen elinkeinoelämä on vahvasti samaa mieltä Cameronin esittämän kilpailukykytavoitteen kanssa. Erinomainen esimerkki jäsenmaiden yhteistyöstä kilpailukyvyn vahvistamiseksi on  19 maan ministereiden kirje komissiolle yrityksiin kohdistuvan sääntelytaakan vähentämiseksi.

Myös maahanmuuttajille kuuluvien etuuksien kynnysaika on joissakin tapauksissa perusteltu, mutta Cameronin ehdottama neljä vuotta on pitkä, jopa kohtuuton aika maahan tuleville työntekijöille. Toisaalta unionin tuomioistuinkin linjasi syksyllä antamassaan tuomiossa, että jäsenvaltio voi rajoittaa tietyntyyppisten sosiaalietuuksien maksamista maahan työnhakuun saapuvalla työttömälle EU-kansalaiselle.

Britannia on ollut Suomelle ja sen elinkeinoelämälle tärkeä kumppani myös tavoitteissa vahvistaa sisämarkkinoita, korostaa kauppapolitiikan merkitystä ja paremman sääntelyn periaatteita.

4) Miten Britannian elinkeinoelämä suhtautuu EU-eron uhkaan?

Valitettavasti edes se, että kansanäänestyksen tulos kannattaisi jäsenyyttä unionissa, ei tule muuttamaan Britannian historiallisesti vaikeaa suhdetta EU:iin. Ongelmallisesta EU-suhteesta kertoo sekin, että ”brittien EK” eli CBI on jatkuvasti todennut kampanjoivansa Britannian jäsenyyden puolesta uudistetussa EU:ssa. Sen jäsenistä 80 % on tuon tavoitteen takana ja niistä 77 % on pk-yrityksiä. Nyt CBI:n viestinnässä on jopa jouduttu korostamaan sitä, että yrityselämä _ei_ole yksimielisesti näiden linjausten takana.

Iso-Britanniassa olisi syytä keskustella enemmän siitä, mitä jääminen EU:n ulkopuolelle tarkoittaisi. Samaa keskustelua pitäisi käydä enemmän myös EU:n näkökulmasta. Tilanne on varmasti kriittisin Irlannissa, jolla on käytännössä lähes yhteiset työmarkkinat naapurimaansa kanssa. Suomi puolestaan menettäisi monissa asioissa tärkeän samanmielisen kumppanin.

Lue pääministeri Cameronin kirje Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskille.

Kommentit

Kommentoi