Uusi yhtenäispatentti herättää kiinnostusta yrityksissä

Yritykset odottavat myönteisissä tunnelmissa EU:n uutta yhtenäispatenttia, joka lisää valinnanvaraa keksintöjen suojaamiseen. Patenttisalkun hallinta on vastaisuudessa entistäkin tärkeämpää.

Suomi ratifioi tammikuussa yhdeksäntenä maana EU:n patenttiuudistuksen. Uudistuksen voimaantuloon tarvitaan sitoumus vähintään 13 EU-maalta, joiden joukossa pitää olla Euroopan kolme suurta patenttimaata eli Iso-Britannia, Ranska ja Saksa.

– On erittäin todennäköistä, että tarvittava määrä sitoutumisia saadaan kokoon ja yritykset voivat alkaa hyödyntää EU:n uutta yhtenäispatenttia vuoden 2017 aikana, EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori arvioi.

Yhtenäispatentti tulee myöntämisensä jälkeen kerralla voimaan kaikissa uudistuksessa mukana olevissa maissa.

Yhtenäispatentteja ja nykyisin kansallisissa tuomioistuimissa käsiteltäviä perinteisiä eurooppapatentteja koskevat riidat käsitellään tulevaisuudessa yhdistetyssä patenttituomioistuimessa (UPC).

UPC:n keskusjaosto jaetaan Pariisiin, Lontooseen ja Müncheniin. Sopimusvaltiot voivat perustaa yhdessä paikallis- tai aluejaostoja. Suomeen tullaan perustamaan paikallisjaosto, joten yhtenäispatentteja koskevia riitoja voitaisiin ratkoa vastaisuudessa myös Suomessa.

Eläköön valinnanvapaus

– Eläköön valinnanvapaus! huudahtaa Biofore-yhtiö UPM:n IPR-johtaja Mika Timmerbacka tulevasta yhtenäispatentista.

Hän pitää myönteisenä, että yritykset saavat ensi vuonna käyttöönsä yhden uuden tavan suojata keksintöjään, kun yhtenäispatentti tulee vaihtoehdoksi kansallisten patenttien ja eurooppapatenttien rinnalle.

– Tunnelmat eurooppalaisen patenttiuudistuksen ympärillä ovat myönteiset. UPM aikoo hyödyntää uudistuksen tuomia uusia mahdollisuuksia liiketoiminnassaan.

Patenttisalkun hoitaminen korostuu

Timmerbackan mukaan patentoiva yritys ottaa arkipäivässään tyypillisesti kantaa kolmeen kysymykseen: patentin hakemiseen, patenttisalkun hoitamiseen sekä patenttien käyttöön.

– Patentin hakuprosessi ei uudistuksessa muutu, mutta vastaisuudessakin pitää toki miettiä huolellisesti, missä maissa ja kuinka pitkäksi aikaa patenttisuojaa tarvitaan. Merkitystä voi olla silläkin, mihin ensimmäisen prioriteettipatenttihakemuksen jättää.

Sen sijaan patenttisalkun hoitamisen osaaminen korostuu yhtenäispatentin myötä. On päätettävä, mitkä patentit rekisteröidään yhtenäispatenteiksi ja mitkä ei.

– Kustannusten laskenta nousee entistäkin isompaan rooliin. On myös arvioitava tarkkaan, miten pitkäksi aikaa patenttisuojaa tarvitaan ja milloin on aika mitätöidä patentti. Tyypillisesti patenttisuojaa tarvitaan viideksi–kymmeneksi vuodeksi, Timmerbacka sanoo.

Tervetullut uudistus

Helsinkiläinen Glykos Finland toimii biotekniikan alalla. Sen tutkimus- ja tuotekehitysprojektit keskittyvät esimerkiksi syöpävasta-aineiden kehittämiseen ja kantasolututkimukseen.

Yrityksen asiakaskunta koostuu suurista lääketeollisuuden yrityksistä. Glykos on luonut itselleen merkittävän patenttisalkun.

– Yhtenäispatentti on tervetullut uudistus ja hyvä vaihtoehto eurooppalaiseen patentinhakuun, sanoo Chief Intellectual Property Counsel Jukka Hiltunen.

Hänen mukaansa yhtenäispatentista hyötynevät eniten ne pk-yritykset, jotka tarvitsevat Euroopan markkinat kattavaa suojaa, sillä yhtenäispatentti mahdollistaa laajan suojan huokein kustannuksin verrattuna perinteiseen eurooppapatenttiin käännöskustannuksineen ja vuosimaksuineen.

Huolellinen valmistautuminen kannattaa

Patentit ovat keskeinen osa Glykos Finlandin liiketoimintaa:

– Ilman patentteja meillä ei edes olisi liiketoimintaa! Hyödynnämme patentteja pääsääntöisesti lisensoimalla, Jukka Hiltunen kertoo.

Hiltunen on ollut aktiivisesti mukana vaikuttamassa yhtenäispatentin ja uuden patenttituomioistuimen valmisteluvaiheessa. Hän seuraa tiiviisti kirjoittelua aiheesta.

Glykos Finland on valmistautunut huolellisesti uuden patenttivaihtoehdon tuloon.

– Olemme käyneet yrityksessämme strategisella tasolla läpi esimerkiksi sitä, miten uusi yhdistetty patenttituomioistuin vaikuttaa patenttien hakemiseen ja sopimuksiimme.

Timmerbacka ja Hiltunen kertoivat näkemyksistään alkuvuodesta PRH:ssa pidetyssä tilaisuudessa, jossa käytiin läpi patenttiuudistuksen etenemistä ja yritysten valmistautumista.

Sopimukset ja riidat uuteen kuosiin?

Patenttiseminaarin 2. osa 8.3. klo 15–17

Tule kuulemaan ja keskustelemaan, miten yrityksen kannattaa valmistautua vuonna 2017 voimaan tulevaan yhtenäispatenttiin.

Tilaisuudessa keskitytään patenttioikeudenkäynteihin sekä uudistuksen vaikutuksiin yritysten sopimuksissa. Se on jatko-osa tammikuussa PRH:ssa pidetylle tilaisuudelle, joka sai suuren suosion. Ilmoittaudu ajoissa mukaan!

Aika: ti 8.3. klo 15–17

Paikka: EK:n neuvottelukeskus (Eteläranta 10, 2. krs, 00130 Helsinki)

Lue lisää ja ilmoittaudu sähköpostitse Minna Maunulle: minna.maunu(at)ek.fi

 

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi