Varapuheenjohtaja Katainen: Kiertotaloudesta Euroopan talouden game changer
Kiertotalous voi virittää Euroopan uusille kasvu-urille. Yrityksillä on ratkaisun avaimet, kun uutta talousmallia luodaan, sanoi Katainen EK:n seminaarissa Brysselissä.
EK kokosi 24.5. Brysselin sidosryhmiä koolle Scaling Up Circular Economy -tilaisuuteen, jonka järjestimme yhteistyössä Ruotsin, Tanskan ja Hollannin sisarjärjestöjen kanssa.
Seminaarin pääpuhuja, komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen korosti kiertotalouden ainutlaatuista potentiaalia: siitä voi tulla Euroopalle todellinen ”game changer” – valtava positiivinen muutosmahdollisuus, jota eurooppalainen talous kipeästi kaipaa. Oikein toteutettuna luvassa on positiivisia vaikutuksia sekä ympäristön että työpaikkojen ja kasvun kannalta. Uudet toimintamallit voivat myös säästää selvää rahaa.
Katainen korosti yritysten merkitystä – niiden on toimittava kiertotalouden vetureina. Uusi talous ei nouse lentoon sääntelyvetoisesti.
Sääntelyäkin toki tarvitaan ja siksi Katainen peräänkuulutti vuoropuhelua yritysten ja päättäjien välille. Hän toivoi yrityksiltä esimerkkejä ja konkretiaa kiertotalouden jatkuvasti kehittyvistä bisnesmalleista, jotta niiden tarpeet pystytään huomioimaan myös lainsäädännössä.
Katainen nosti esiin kolme keinoa edistää kiertotaloutta:
• Kuluttajien kannustaminen, mikä johtaa myös kysynnän kasvamiseen ja uusiin liiketoimintamalleihin. Tähän tarkoitukseen soveltuvia lainsäädäntökeinoja voisivat olla esimerkiksi ympäristömerkinnät ja etenkin ekosuunnitteludirektiivi, jolla on jo saatu merkittäviä energiansäästöjä. Seuraavaksi direktiivin tähtäimessä saattavat olla myös kierrätettävyys ja tuotteen kestävyys.
• Todellisten sisämarkkinoiden luominen uusioraaka-aineille. Tällä hetkellä uusioraaka-aineita koskeva sääntely aiheuttaa ongelmia uusien innovaatioiden leviämiselle ja kilpailukyvylle. Pahimmillaan niiden sääntely on nyt tiukempaa kuin neitseellisten raaka-aineiden.
• Teolliset symbioosit eri alojen välillä ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi edistää kiertotaloutta tukevien liiketoimintamallien syntymistä.
Myös investoinneilla voi olla merkittävä osa kiertotalouden vauhdittamisessa, kunhan ne kohdistetaan oikein. Siksi EU:n rakennerahastoja ei Kataisen mukaan tulisi käyttää vanhojen teknologioiden tukemiseen, vaan uusien ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseen ja kasvattamiseen.
Tilaisuutta yhdessä ruotsalaisen mepin Fredrick Federleyn kanssa isännöinyt meppi Merja Kyllönen haastoi yrityksiä panostamaan innovaatioihin. Paljon mahdollisuuksia avaa esimerkiksi eri sektoreiden, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden välinen uudenlainen yhteistyö. Tämä viesti sai tukea myös yrityksiltä. Esimerkiksi käy Soilfood, joka tuottaa orgaanisia lannoitteita Gasumin biokaasutuotannon sivuvirrasta. Soilfoodin toimitusjohtaja Saara Kankaanrinta totesi tutkimuslaitosyhteistyön olevan pienelle start-up-yritykselle välttämätöntä, kun omat resurssit ovat niukat. Soilfoodin ja Gasumin välinen yhteistyö oli puolestaan oiva esimerkki monen puhujan toivomasta teollisesta symbioosista, joiden avulla kiertotalouden potentiaali saadaan käyttöön.
Elinkeinoelämän edustajien pääviestit herättivät vastakaikua, sillä niitä tukevia näkökulmia löytyi kaikista puheenvuoroista, poliittisesta ryhmästä tai organisaatiosta riippumatta.
