EK: Blue Card -järjestelmä ei saa kiristää huippuosaajien maahantuloa Suomeen
Euroopan komissio haluaa korvata huippuosaajien kansalliset työluvat Blue card -järjestelmällä. Direktiivillä halutaan helpottaa osaajien työhöntuloa EU:n alueelle, mutta pahimmillaan se voi kiristää erityisasiantuntijoiden maahantuloa Suomeen, arvioi EK:n asiantuntija Mikko Räsänen.
Erittäin päteville EU:n ulkopuolelta tuleville työntekijöille tarkoitettu Blue Card-työlupa on jäänyt vähäiselle käytölle. Syynä tähän ovat olleet jäykät myöntämisehdot ja rajoitettu mahdollisuus liikkumiseen EU:n sisällä. Komissio tavoitteena on tehdä Blue Cardista haluttavampi – ja samalla ainoa – työlupa korkean vaatimustason tehtäviin.
Elinkeinoelämän keskusliitto ei kannata kansallisten työlupien korvaamista Blue card -järjestelmällä, vaan haluaa säilyttää mahdollisuuden joustavamman kansallisen menettelyn käyttöön.
– Tuemme aloitteita, joilla edistetään työhöntuloa Suomeen ja Eurooppaan. Blue Card -uudistuksenkin tavoite on oikea ja maahantulon edellytysten lieventäminen kannatettavaa. Järjestelmän uudistaminen ja laajentaminen ei ole kuitenkaan peruste kiristää erityisasiantuntijoiden maahantulon edellytyksiä Suomeen. Tämä on myös vastoin direktiivin tavoitetta, arvioi asiantuntija Mikko Räsänen EK:sta.
Alle viisi lupaa vuodessa
Nykyinen Blue Card-järjestelmä ei ole ollut varsinainen menestys.
– Suomessa Blue Cardeja on myönnetty keskimäärin alle viisi kappaletta vuodessa, muissakin jäsenmaissa puhutaan yksittäisistä tai korkeintaan muutamista sadoista kappaleista. Poikkeuksen muodostaa Saksa, jossa lupia myönnetään vuositasolla noin 12 000, kertoo asiantuntija Ilari Kallio EK:n Brysselin toimistosta.
Komissio päivittää Blue card -direktiivin, koska nykyisellään sen myöntämisehdot ovat jäykät. Direktiiviehdotuksen mukaan Blue Card myönnettäisiin vähintään 24 kuukaudeksi. Jos työsuhde on tätä lyhyempi, lupa olisi voimassa työsuhteen keston ajan ja seuraavat kolme kuukautta. Luvan voimassa ollessa työntekijä voisi oman työnsä ohella toimia myös itsenäisenä yrittäjänä.
Luvan voisi saada työntekijä, jolla on korkeakoulututkinto tai siihen verrattava ammattikokemus, joka on hankittu vähintään kolmen vuoden työssäololla. Nykyisin vaaditaan korkeakoulututkintoa tai vähintään viiden vuoden työkokemusta.
Lisäksi työsuhteelle asetetaan tiettyjä ehtoja. Työstä maksettavan palkan tulee olla 1,0–1,4 kertaa kansallisen keskipalkan suuruinen ja työsopimuksen on oltava vähintään kuuden kuukauden mittainen. Nykyisin edellytetään vähintään 1,5-kertaista palkkaa ja 12 kuukauden työsopimusta. Lupa voidaan jättää myöntämättä vain erityisin perustein. Yksi peruste on kansallisten työmarkkinoiden häiriötilanne, kuten tietyllä sektorilla esiintyvä tavallista korkeampi työttömyys.
Myös liikkuvuutta EU:n sisällä parannetaan. Blue Cardin saanut työntekijä voisi matkustaa ja työskennellä muissa jäsenmaissa 90 päivänä 180 päivän jaksoa kohden. Hänellä olisi myös oikeus muuttaa toiseen jäsenmaahan asuttuaan 12 kuukautta luvan myöntäneessä maassa. Toinen jäsenmaa voi vaatia uuden luvan hakemista, mutta myöntämisehtoja helpotetaan nykyisestä. Samoin työntekijän perheen mahdollisuutta muuttaa EU-alueelle ja jäsenmaasta toiseen helpotetaan.