Komissio haluaa helpottaa verkkokaupan arvonlisäverokohtelua

Komissio on esittänyt useita muutosehdotuksia, joilla pyritään parantamaan erityisesti verkkokauppaa harjoittavien yritysten arvonlisäverokohtelua EU:ssa. Myös kauan odotettu sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantaa koskeva muutos saa nyt vauhtia. Nämä ehdotukset ovat odotettuja ja tervetulleita. Niiden toteuttaminen edistäisi myös EU-maiden digitaalista tuotteiden kauppaa, kertoo EK:n veroasiantuntija Pekka Hyttinen.

1.12. annetuissa ehdotuksissa otetaan käyttöön uusi lähestymistapa verkkokaupan arvonlisäverotukseen ja samalla täytetään komission antamat aiemmat sitoumukset, jotka sisältyvät digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan ja arvonlisäveron toimintasuunnitelmaan. Muutosehdotuksilla komissio lunastaa myös lupauksensa siitä, että jäsenvaltiot voisivat soveltaa sähköisiin julkaisuihin, esimerkiksi kirjoihin ja verkkolehtiin, samaa arvonlisäverokantaa kuin vastaaviin painettuihin julkaisuihin. Käytännössä tämä toteutettaisiin kumoamalla ne arvonlisäverodirektiivin säännökset, joiden mukaan sähköisiin julkaisuihin ei voida soveltaa painetuille julkaisuille myönnettävää alennettua arvonlisäverokantaa.

Komission muutosehdotuksia:

1) Verkkokauppaa harjoittaville yrityksille vahvistettaisiin uudet säännöt, joiden mukaan ne voisivat hoitaa kaikki EU:ta koskevat arvonlisäverovelvoitteensa yhden keskitetyn asiointipisteen välityksellä (One Stop Shop -järjestelmä)

Tällä hetkellä verkkokauppiaiden on käytännössä rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvollisiksi kaikissa jäsenvaltioissa, jonne ne myyvät tuotteitaan kuluttajille.

Hyttisen mukaan menettely on hallinnollisesti raskas ja se on lisäksi aiheuttanut merkittäviä kustannuksia alan toimijoille.

– Komission esitystä voidaan pitää hyvänä edistysaskeleena verkkokaupan esteiden purkamisessa.

2) Start up- ja mikroyritysten arvonlisäverosääntöjä yksinkertaistettaisiin

Verkkokauppaa varten vahvistettaisiin uusi raja-arvo 10 000 euroa. Käytännössä, jos yrityksen rajat ylittävä myynti jää alle tämän määrän, yritys voisi edelleen soveltaa oman maansa arvonlisäverosääntöjä, esimerkiksi laskutusta koskevia vaatimuksia ja kirjanpitosääntöjä.

Toinen vahvistettava raja-arvo olisi 100 000 euroa ja sitä sovellettaisiin pk-yritysten arvonlisäverotuksessa. Näiden yritysten osalta yksinkertaistetaan sääntöjä, jotka koskevat  asiakkaiden sijoittautumispaikan (verotusvaltion) määrittelyä sähköisten palveluiden arvonlisäverotuksessa.

Esitettyjä raja-arvoja voitaisiin soveltaa sähköisiin palveluihin jo vuonna 2018 ja tavaroiden verkkokauppaan vuoteen 2021 mennessä.

–Toteutuessaan esitys alentaa näiden toimijoiden arvonlisäveron hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia ja myös madaltaa kynnystä rajat ylittävän myynnin aloittamiseen.

3) EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden pienlähetyksiin liittyvät muutosehdotukset

Tällä hetkellä EU:hun tuodut pienet tavaralähetykset, joiden arvo on alle 22 euroa, on vapautettu maahantuonnin arvonlisäverosta. Tämä on komission perustelujen mukaan vaikuttanut muun muassa siihen, että EU:ssa toimivat yritykset ovat EU:n ulkopuolelle sijoittautuneisiin kilpailijoihinsa nähden epäedullisemmassa asemassa, koska EU:n alueella vastaavista myynneistä on maksettava arvonlisäveroa tavaran arvosta riippumatta.

Vähäisen maahantuonnin rajan poistoon on liittynyt kuitenkin perusteltua huolta siitä, miten käytännössä maahantuonnin verovelvoitteet pienlähetysten osalta jatkossa hoidettaisiin ja millaisia kustannuksia se aiheuttaa. Komissio ehdottaakin nyt, että pienlähetyksissä voitaisiin myös soveltaa keskitetyn asiointipisteen järjestelmää, jonka kautta myyjä käytännössä hoitaisi kohdemaan arvonlisäverovelvoitteet kuluttajien puolesta.

Esitys astuisi voimaan vuonna 2021. Näin ollen EU:n ulkopuolelle sijoittautuneilla toimijoilla olisi siirtymäajan puitteissa mahdollisuus sopeuttaa liiketoimintamallinsa uuteen järjestelmään. Toisaalta myös veroviranomaisilla olisi riittävä aika sopeuttaa verojen raportointiin ja maksuihin liittyvät tietojärjestelmät ja resurssit uuteen toimintamalliin.

4) Sama arvonlisäverokohtelu sähköisten kirjojen ja verkkolehtien ja vastaavien painotuotteiden verotukseen

Arvonlisäverodirektiivissä on ollut selkeä epäkohta siinä, että se edelleen asettaa sähköiset ja painetut julkaisut eri asemaan, kun alennettua verokantaa on voitu soveltaa vain painettuihin  julkaisuihin.

Kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet tämän merkittävän epäkohdan korjaamisen, voivat  jäsenvaltiot yhdenmukaistaa sähköisten ja painettujen julkaisujen verokannat.

– Pidämme erittäin tärkeänä tasapuolisen kilpailuasetelman ja myös veroneutraalisuuden kannalta, että tämä odotettu uudistus etenee nopeasti ja, että Suomi myötävaikuttaa kaikin tavoin esityksen läpimenoon EU:ssa, korostaa Hyttinen.

Lainsäädäntöehdotukset toimitetaan seuraavaksi Euroopan parlamentille kuulemista varten ja neuvostoon hyväksyntää varten.

Lue sisällöstä yksityiskohtaisemmin oheisesta linkistä:
http://ec.europa.eu/taxation_customs/business/vat/digital-single-market-modernising-vat-cross-border-ecommerce_en

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi