Menojen hillintä ei ole kuntapäättäjien lempiharrastus

Julkisiin palveluihin kohdistuu historiallisen suuri myllerrys lähivuosina, kun sote-uudistuksen ansiosta noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakuntiin. Muutos tehdään suotuisana ajankohtana, kun talous kasvaa ja kuntatalouden näkymät ovat harvinaisen vakaat. Maakuntauudistuksesta ei tulisi mitään, jos kunnat uisivat yhä syvemmälle velkakurimukseen, bloggaa Simo Pinomaa.

Kuntatalouden takuumiehenä on toiminut Sipilän hallitus, joka ei ole kurittanut kuntia valtionosuusleikkauksilla. Tämä on suuri muutos verrattuna edelliseen hallitukseen, jonka talouspolitiikan kärki oli nimenomaan valtionosuusleikkauksissa.

Linjan muutos on heijastunut pienentyneeseen tarpeeseen korottaa kuntaveroja. Vuosina 2015–2017 keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousee yhteensä vain 0,1 prosenttiyksikköä. Edellisen hallituksen aikana kuntien veroprosentti nousi yhteensä noin 1,25 prosenttiyksikköä, kun kunnat kompensoivat valtionosuusleikkausten vaikutuksia.

Tänä vuonna kuntataloutta vahvistaa menojen maltillinen kehitys. Tähän on vaikuttanut kiky-sopimuksen lomarahojen leikkaus, työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennus ja vuosityöajan pidentäminen.

Omat päätökset takkuavat

Työajan pidentämisen mahdollistamat säästöt tosin edellyttävät kunnissa päätöksiä, jotka eivät ainakaan vielä ole konkretisoituneet. Myös kuntien omat päätökset miljardin euron hallitusohjelmaan kirjatuista tehtävien vähennyksistä loistavat poissaolollaan.

Jatkossa menojen kasvu uhkaakin jälleen kiihtyä. Konkreettinen esimerkki menojen kasvusta tulee lähestyvistä kuntavaaleista.

Tulevissa kuntavaaleissa valtuustopaikkojen määrä laskee vain joka kolmannessa kunnassa, vaikka kuntien tehtävät puolittuvat. Käytännössä tämä merkitsee, että valtuustopaikkojen kokonaismäärä vähenee vain noin 7 prosenttia. Jos kuntien muut hallintomenot vähenevät sote-uudistuksen yhteydessä yhtä lievästi, kuntien hallintomenojen osuus voi kunnissa kasvaa rajusti lähivuosina.

Lisääntyneisiin kustannuksiin on kunnissa perinteisesti vastattu kohottamalla kunnallisveroja, ei niinkään toimintoja tehostamalla. Tästä johtuen kuntien veronkorotuksille pitäisi ehdottomasti säätää nousukatto ensi vuosikymmenen puoliväliin asti.

Valtio voi jatkossa rokottaa kuntia vähennyksillä

Syitä veronkorotuksille on helppo nähdä. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat menonlisäykset kohdistuvat ennen muuta maakuntiin, mutta Kuntaliiton mukaan yllättäviä meno- ja investointipaineita saattaa syntyä korjausvelasta, myönteisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista tai työn perässä liikkuvista maassamuuttajista.

Jatkossa valtiovalta voi rajoittaa kuntien saamaa verokertymää esimerkiksi ansiotuloverotukseen tehtävillä vähennyksillä.  Tämä on kuitenkin omiaan koventamaan valtion ja kuntien välistä peliä. Koska valtio on käynyt kuntien kukkarolla, monen kunnan päättäjällä on omasta mielestään perusteltu syy edelleen nostaa kunnallisveroja.

Viikon kysymysMiten peruspalveluiden valtionosuudet muuttuvat sote-uudistuksen yhteydessä?
Viikon graafi: Sote- ja maakuntauudstuksen seurauksena kuntien tehtävät ja verotulot vähenevät

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi